Tiesitkö, että tänään torstaina 19.5. vietetään kansainvälistä saavutettavuuspäivää? Nyt tiedät! Siksi onkin hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan, miltä oma ja oman organisaation viestintä näyttävät saavutettavuuden näkökulmasta.
Saavutettavuuspäivän (GAAD, Global Accessibility Awareness Day) tarkoituksena on muistuttaa siitä, että jokainen ansaitsee hyvän käyttäjäkokemuksen erilaisen tiedon ja palvelujen äärellä. Tavoite on siis selkeä: ihmiset, joilla on esimerkiksi jokin vamma, toiminta- tai aistirajoitteita, voivat käyttää palvelua ja saada sieltä saman tiedon kuin ne ihmiset, joilla tällaisia rajoitteita ei ole.
Se, että sivustosta on tehty saavutettava, on hyödyksi myös tilanteissa, joissa aistiin tai toimintaan liittyvät rajoitteet ovat vain väliaikaisia – videon katselu ruuhkabussissa ilman kuulokkeita onnistuu paremmin, jos siinä on tekstitykset ja näytöltä on helpompi lukea tekstiä kirkkaassa auringonpaisteessa silloin, kun tekstissä on selkeä kontrasti ja riittävän suuri fonttikoko. Uskallankin väittää, että tämän tyyppiset väliaikaiset rajoitteet liittyvät ihan meidän jokaisen arkeen ja siten myös ihan jokaisen toimijan ja palvelun kohderyhmään.
Millaisia ovat yleisimmät kompastuskivet?
Listalta luettuna lain vaatimat saavutettavuuskriteerit saattavat vaikuttaa hankalilta, mutta kun pysähtyy tarkastelemaan vaatimuksia pala palalta, voi huomata, että moni niistä onkin oikeastaan jo näppärästi hanskassa. Kansainvälisen saavutettavuuspäivän verkkosivuilla on koottu yleisimmät verkkosivujen saavutettavuuspuutteet maailmanlaajuisesti, ja niitä ovat esimerkiksi…
- Vaikealukuinen teksti, sillä kontrasti tekstin ja taustan värissä ei ole riittävä
- Näkörajoitteisille täydeksi mysteeriksi jäävä kuva, sillä kuvassa ei ole vaihtoehtoista tekstiä
- Linkki tai painike, joka ei johda minnekään ja vaikeuttaa siten sivun käyttämistä
Nämä ovat loistoesimerkkejä siitä, ettei saavutettavuuden lisääminen oman organisaation verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa lopulta ole monimutkainen asia. Helppolukuisin tekstin kontrasti syntyy, kun mustaa tekstiä on valkoisella taustalla – ja jos olet epävarma värivalinnoistasi, voit tarkistaa kriteerien täyttymisen helppokäyttöisellä Contrast checker -työkalulla.
Jos vaihtoehtoisen tekstin eli alt-tekstin asettaminen kuvalle tuntuu teknisesti vaikealta, on hyvänä vaihtoehtona myös kuvailevan kuvatekstin kirjoittaminen. Alt-tekstin tarkoituksena on kertoa näkövammaiselle ihmiselle selkeästi, mitä kuvassa on. Alt-teksti tai kuvaileva kuvateksti on ehdottoman tärkeä erityisesti silloin, kun kuvassa on tekstiä tai muuta informaatiota: ruudunlukuohjelmalla ei voi lukea kuvatiedostoon kirjoitettua tekstiä.
Mitä tulee rikkinäisiin linkkeihin ja muihin polkuihin, on linkkien, valikoiden ja painikkeiden toimivuutta hyvä käydä säännöllisesti itse testailemassa, jotta rikki menneet polut eivät jää hankaloittamaan sivuston käyttöä pitkäksi ajaksi.
Yhdellä kysymyksellä pääset jo pitkälle
Palataan kuitenkin vielä ihan sen konkreettisen kysymyksen äärelle: miten sinä nuorisotyötä tekevänä voit kuljettaa saavutettavuutta mukana arjessasi ja kaikessa sisällössä, joita tuotat?
Erinomainen apukysymys saavutettavan sisällön tuottamiseen on se, että kysyt itseltäsi, onko tuottamasi informaatio mahdollista saada usealla eri aistilla tai tavalla. Toisin sanottuna; saisinko tältä verkkosivulta tarvittavat tiedot, vaikka en näkisi tai kuulisi, tai vaikka käsi olisi paketissa ja tietokoneen hiiren käyttäminen vaikeaa?
Jos vastaat ”kyllä” edelliseen, niin menee jo oikein mallikkaasti – viesti maailmalle vain! Jos myöhemmin huomaa, että jotain olisi kuitenkin voinut tehdä vielä saavutettavammin, on sekin hyvä oppimiskokemus, eikä lainkaan häpeän paikka. On tärkeää, että nuorisotyö ja siitä saatava tieto on moninaisten nuorten sekä nuorten parissa työskentelevien saatavilla. Alalla tehdään korvaamatonta työtä ja siihen liittyvät sisällöt ansaitsevat tulla tavoitetuksi käyttäjien moninaisuudesta huolimatta.
Siksi on merkityksellistä varata välillä hetki siihen, että pohtii viestinsä saavutettavuutta.
Ada Kairavuori
Kirjoittaja on Allianssin viestinnän asiantuntija, joka töidensä ohella opiskelee digitaalista muotoilua ja tykkää uppoutua saavutettavuustematiikkaan sekä lämpimän peiton alle.
