Usein ajatellaan, että ulkopolitiikasta saavat puhua vain ne, jotka tuntevat kansainvälisen politiikan historian ja nykyisyyden. Tämä ajatus on väärä. Ulkopolitiikka ei ole salatiedettä, vaan jokaisen oikeus. Erityisesti se on nuorten oikeus. Ne asiat, joista kansainvälisen politiikan pöydissä päätetään, vaikuttavat kaikkein eniten juuri nuorten tulevaisuuteen.
Elämme epäjärjestyksen ja rauhattomuuden ajanjaksoa. Elämme maailmassa, jossa globaalit instituutiot, kuten esimerkiksi YK, ja meille tutuksi tullut sääntöihin perustuva järjestelmä on haastettu. Olemme uuden maailmanjärjestyksen kynnyksellä. Uuden järjestyksen rakentamiseen menee vähintään kymmenen vuotta. Tämän päivän nuoret ovat tuolloin aikuisia. Se, miten Suomi toimii nyt, vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa nuoret elävät aikuisina. Siksi nuorten äänen pitää kuulua myös ulkopolitiikassa. Toivon, että voin pieneltä osaltani olla sytyttämässä kipinää, että maailmaa on mahdollista muuttaa paremmaksi. Asioihin voi vaikuttaa. Ulkopolitiikka on diplomaattista aktivismia.
Olen työskennellyt Martti Ahtisaaren rauhanvälitysjärjestö CMIn hallituksen puheenjohtajana. Olemme CMIssä kannustaneet nuoria mukaan rauhantyöhön. Miksi? Siksi, koska kaikkia riitoja ratkojaan joka päivä puhumalla. Taito sovitella ja rakentaa rauhaa on tarpeen kaikkialla, niin maailmanpolitiikassa kuin arjessa. Rauhan välittäminen ei ole vain valtioiden välistä vaan aina myös ihmisten välistä toimintaa.
Olen huolissani siitä, miten ihmiset puhuvat toisilleen erityisesti netissä. Voimme olla asioista eri mieltä, mutta yhteisen sävelen löydämme parhaiten keskustelemalla ja kuuntelemalla. On paljon helpompi esittää mielipide kuin asettua toisen asemaan. Rauhantyö alkaa siitä, että välitämme ja kuuntelemme aidosti.
Yksi Suomen tärkeistä tehtävistä on viedä rauhan sanomaa. Suomella ja suomalaisilla on kansainvälisesti hyvä maine rauhanvälittäjinä. Tästä on kiittäminen vahvoja esikuvia kuten vaikkapa edesmennyttä presidenttiämme Martti Ahtisaarta, jonka perinnölle on hyvä rakentaa. Meillä on osaamista ja meitä kuunnellaan.
Tämän päivän nuorilla on rauhan edistämiseen hyvät edellytykset. He ovat tottuneempia kohtaamaan erilaisia ihmisiä kuin edeltävät sukupolvet. Moni on jo lapsesta lähtien kohdannut ihmisiä, jotka ovat kulttuuriltaan, uskonnoltaan, tavoiltaan, kieleltään ja ihonväriltään erilaisia. Tällainen lisää avarakatseisuutta ja erilaisuuden ymmärtämystä, jotka kuuluvat rauhantyön peruspilareihin.
Suomalaiset nuoret ovat myös koko ikänsä olleet EU-kansalaisia. Euroopan unionin tärkein saavutus on ollut rauhan takaaminen Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Me näemme, että EU:n naapurimaissa erityisesti nuoret haluavat maansa liittyvän unionin jäseneksi. Keiden muiden kuin nuorten eurooppalaisten olisikaan luontevampaa luoda kontakteja näihin ihmisiin ja yhdessä vahvistaa rauhan periaatteita.
Uskon, että nuorilla on mahdollisuudet kehittyä meitä vanhempia paremmiksi rauhan lähettiläiksi. Olen siinä mieluusti tukena ja apuna. Kirittämässä ja rinnalla juoksemassa. Presidenttinä jatkaisin ehdottomasti kouluihin ja oppilaitoksiin suuntautuvia vierailuja, joita olen tehnyt vuosien varrella sadoittain.
Tähän aikaan liittyy paljon huolta ja epävarmuutta, mutta aina vaikeina aikoina kannattaa pysähtyä miettimään isoa kuvaa faktojen kautta. Ihmiskunnalla menee paremmin kuin koskaan vaikka haasteita riittää. Toivottomuudelle ei kannata antaa sijaa. Ihmiskunta on ratkaissut monta ongelmaa menneisyydessä ja niin teemme tulevaisuudessakin.
Presidenttiehdokkaiden blogikirjoitukset ovat osa Nuorten vaalien ja Politiikkaviikon järjestäjien materiaalia. Julkaisemme blogit joulukuun aikana Allianssin sivuilla kirjoittajien sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Alexander Stubb
Kirjoittaja on professori ja kokoomuksen presidenttiehdokas.
alexstubb
https://www.twitter.com/alexstubb
