Sitra julkaisi 13.3.2025 Tulevaisuusbarometrin, joka pohjautuu kansalaisten ja päättäjien tulevaisuuskuvia mitanneeseen kyselyyn.
Nuorisoalalla toimivien kannalta yksi merkittävä tulos liittyy niihin perusteisiin, jotka vaikuttavat äänestyspäätöksiin seuraavissa kunta- ja aluevaaleissa. Tulevien kymmenen vuoden aikana tapahtuvien muutoksien toivelistalla heti toiselle sijalle nousi ”Lasten ja nuorten hyvinvointi on parantunut”. Tulos saattaa yllättää, sillä nuoriin liittyvä aihe nousi ohi kärkisijoille oletettujen turvallisuuden ja julkisen talouden. Osaammeko näin vaalien alla kuitenkaan hyödyntää tätä nostetta?
Tulevaisuus ei tapahdu – se tehdään
Tulevaisuusbarometrin tulosten perusteella tulevaisuus nähdään kiinnostavana ja suurin osa vastaajista uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Arjen keskellä voi helposti unohtua, että tulevaisuudesta tulisi oikeastaan aina puhua monikkomuodossa – ei ole vain yhtä ennalta määrättyä tulevaisuutta, jota kohti etenemme vääjäämättä. Erilaisten tulevaisuuksien tunnistaminen muistuttaa skenaarioiden laatimista. Käänteisessä skenaariotyöskentelyssä pyritään luomaan vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia ja niistä kohti nykyhetkeä johtavia polkuja askelmerkkeineen. Kun on tunnistettu toivottu päämäärä, seuraava vaihe on ryhtyä aktiivisesti rakentamaan polkua sitä kohti. Tulevaisuuteen voikin parhaiten vaikuttaa tekemällä sitä!
Barometrin tuloksissa nousi esiin myös kansalaisten ja päättäjien yhteinen toive uusille innostaville visioille, jotka alkaisivat muovata alueiden tulevaisuutta. Sitran järjestämän julkistustilaisuuden paneelikeskustelussa pohdittiin, olemmeko menettäneet kyvyn luoda yhteisiä unelmia, jotka nousevat yksilötason yläpuolelle. Jos nuorisoalan toimijat loisivat yhteistä visiota nuorten tulevaisuudesta vaikkapa 20 vuoden päähän, miltä visioprosessi näyttäisi, keitä siihen osallistuisi ja millainen visio saataisiin aikaiseksi? Ajatellaan, että tavoitteena on, että vuonna 2045 jokaisella nuorella on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Mitä pitäisi tapahtua seuraavien viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden aikana, jotta tämä toteutuisi?
Vaikuttavuus syntyy yhteistyöstä
Nuorten arjen parantaminen nyt ja tulevaisuudessa on kirjattu missioon lähes jokaisessa organisaatiossa, joka tekee nuorisotyötä. Harva organisaatio kuitenkaan pystyy toteuttamaan vaikuttavuutta tavoittelevaa missiotaan yksin, kun taas yhteiskunnallinen vaikuttavuus saattaisi syntyä verkostomuotoisen yhdessä tekemisen kautta. Vaikuttavuudella tässä tarkoitetaan pitkällä aikavälillä saavutettavaa laajempaa yhteiskunnallista hyötyä, joka syntyy monenlaisista teoista. Nuorisoalalla vaikuttavuus voi olla esimerkiksi nuoriin liittyvien ilmiöiden tunnettuuden kasvattamista ja asenteiden muokkausta, jotka taas voivat puolestaan vaikuttaa rahoitukseen, palvelujärjestelmään tai lainsäädäntöön.
Käytännössä verkostomainen yhteistyö nuorisoalan toimijoiden välillä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhdessä tehtäviä lausuntoja lakialoitteisiin, tapahtumia ja tilaisuuksia, kirjallisia ulostuloja sekä vaikuttamista vaaliviesteihin ja päätöksentekoon. Verkostomaisen yhteistyön vaikutusten arviointi voi olla haasteellista, sillä syy-seuraussuhteet eivät aina ole suoraviivaisia. Sen sijaan olisi tärkeämpää tarkastella yhteiskunnallisella tasolla saavutettuja muutoksia ja niiden kerrannaisvaikutuksia.
Nuorisoalan seuraavista vuosista ovat vastuussa niin kunnat, seurakunnat kuin nuorisoalan järjestöt, joilla kaikilla on yksi yhteinen tavoite. Mitä jos kutsuisit seuraavaan suunnittelupalaveriin mukaan toimijoita muista nuorisoalan organisaatioista ja lähtisitte yhdessä rakentamaan vaikuttavampaa tulevaisuutta?
Hyvä nuorisoalalla työskentelevä!
Kutsumme sinut osallistumaan nuorisoalalla tehtävän verkostomaisen yhteistyön lähtötilannetta kartoittavaan kyselyyn. Kyselyn tavoitteena on selvittää, tavoitellaanko kunnissa, seurakunnissa ja nuorisoalan järjestöissä yhteiskunnallista vaikuttavuutta verkostomaisen yhteistyön kautta. Lisäksi kysely pyrkii kartoittamaan, mitkä asiat lisäävät ja toisaalta vähentävät valmiuksia verkostomaiseen yhteistyöhön. Jokainen vastaus on anonyymi ja tärkeä nuorisoalan vaikuttavuuden kehittämistyössä.
Ystävällisesti pyydämme vastauksia kyselyyn viimeistään keskiviikkona 30.4.2025. Vastaamaan pääset tämän linkin kautta.
Kysely on osa opinnäytetyötä, joka liittyy Nuorisoala ry:n laajempaan kehittämistyöhön nuorisoalan toimijoiden välisen yhteistyön ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Kiitos jo etukäteen vastauksistasi!
Aurora Misinsarva
Kirjoittaja tekee YAMK-opinnäytetyötä Nuorisoala ry:lle verkostomaisesta yhteistyöstä ja ekosysteemisestä vaikuttavuudesta.