En ole työssäni tavannut yhtään ihmistä, joka vastustaisi nuorten osallisuutta. Osallisuus on nykypäivän trendisana, jonka jokainen mieltää tarkoittavan jotain positiivista. Se on vastakohta syrjäytymiselle ja ulkopuolisuudelle. Haasteena on kuitenkin tarjota päätöksentekijöille konkretiaa: Mitkä ovat nuorten osallisuuden mittarit?
“Osallistava ja osaava Suomi” oli peräti pääministeri Rinteen hallitusohjelman nimi. Hallitus nosti nuorten osallisuuden syrjäytymisen torjunnan ohella suurimmaksi nuorisopoliittiseksi tavoitteekseen seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Oikeusministeriön virkamiehet kommentoivat, ettei näin vahvaa painotusta demokratiaan ja osallisuuteen ole ollut yhdessäkään aiemmassa hallitusohjelmassa. Yksi syy painoarvolle on varmasti se, että eurooppalaiset esimerkit ovat osoittaneet, kuinka liberaali demokratia ei ole itsestäänselvyys vaan jotain mitä pitää turvata. Nuoret ovat avainasemassa näissä tulevaisuusskenaarioissa.
Mutta onko meillä riittävästi tietoa siitä, miten nuoret haluavat vaikuttaa ja mitä pitäisi tehdä? Tähän ajatukseen halusimme nuorisoalalla tarttua: satunnaisten politiikkatoimien sijaan olisi mahdollista aidosti miettiä nuorten osallisuustoimien ja peräti demokratian tulevaisuutta. Kokoonnuimme nopeasti yli kolmenkymmenen nuorisoalan asiantuntijan kanssa ja laadimme ison määrän konkreettisia ehdotuksia nuorten osallisuuden tueksi. Selvää oli, että muutoksen tulisi olla poikkihallinnollinen ja läpäistä kaikki päätöksenteon tasot. Mitä jos julkisten hankintojen yhteydessä pitäisi laatia asiakasosallisuuden suunnitelma? Entä jos kunnissa olisi osoitettu osallisuusvastaava kaikille nuorisopalvelujen toiminta-alueille?
Halusimme myös nuoret itse mukaan miettimään yhteiskunnallista osallistumista uusiksi. Marraskuussa järjestettävä nuorten valtakunnallisen Politiikkaviikon teemaksi valitsimme politiikan uudistamisen. Politiikkaviikko voidaankin nähdä poikkeuksellisen laajana nuorten lausuntokierroksena demokratian ja poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta. Viikolla tuhannet nuoret järjestävät ryhmätöitä politiikan uudistamisesta ja kutsuvat alueen päättäjiä Erätauko-dialogeihin vuoropuheluun demokratiasta. Keräämme ja kokoamme kaikki viikolla syntyneet nuorten ideat ja oivallukset.
Mukana Politiikkaviikolla on myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, joka antaa nuorten päättää virallisen kokouksensa asialistan. Nuorten lähettämät ehdotukset kokouksen aiheiksi todistivat jälleen kerran, että nuoria kiinnostavat laajasti yhteiskunnalliset kysymykset. Aihe-ehdotuksissa nousi esille muun muassa kestävä talous ja ilmastonmuutos, maahanmuutto, kansainväliset jännitteet sekä tulevaisuuden työelämä. Näihin nuorten huoliin valiokunnalla on aikaa syventyä koko toimikautensa ajan.
Luovutamme konkreettiset osallisuusehdotukset Uuden politiikan julistuksena oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille YK:n kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä. Näin Politiikkaviikon ryhmätöihin osallistuneet nuoret sekä tulevaisuusvaliokunnan kokousedustajiksi valitut ovat olleet mukana vaikuttamassa siihen, miten hallitusohjelman suuria kirjauksia muutetaan käytännöksi eri päätöksenteon tasoilla. Nuorten näkemykset ohjaavat myös omaa ja Allianssin vaikuttamistyötä jatkossa, kun meiltä kysytään suuntaviivoja entistä vahvempaan demokratiaan. Politiikkaviikolla osallisuus ei ole tyhjä trendisana.
Virva Viljanen
Kirjoittaja työskentee nuorisalan kattojärjestö Allianssin osallisuusasiantuntijana.