Mediassa on viime aikoina puhututtanut nuorisorikollisuus ja nuorten lisääntynyt väkivaltainen käytös. Vaikka sensaatiohakuisuuteen on ajoittain sorruttu, on suunta oikea – ilmiöstä on keskusteltava ja ratkaisuja etsittävä aktiivisesti.
Järjestimme torstaina 11. helmikuuta Mitä kuuluu nuorille? -keskustelutilaisuuden otsikolla Nuorisorikollisuus vaivaa – yhteistyöllä kohti ratkaisuja! Tilaisuudessa olivat vieraina sisäministeri Maria Ohisalo sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. Nuorten oma ääni keskustelussa kuului etukäteen tehtyjen haastattelujen kautta, joissa kysyimme nuorilta ajatuksia nuorisorikollisuutta koskevasta uutisoinnista sekä nuorisorikollisuudesta ylipäänsä pääkaupunkiseudulla.
Ohisalon ja Laition puheenvuoroissa nousi esiin turvallisen aikuisen tai yhteisön merkitys. ”Yhden ihmisen voi pelastaa se toinen yksi ihminen. On ratkaisevaa, että kaikilla olisi jokin turvaverkko, johon tukeutua”, kommentoi Ohisalo.
Yle taas otsikoi tämänpäiväisen artikkelinsa joulukuisesta Koskelan surmatapauksesta sanoilla “Viranomaiset pettivät Koskelan surman uhrin”. Monet Ylen juttua varten haastattelemat henkilöt kokivat, että uhrin kohdalla “kaikki tukiverkot pettivät”. Jutun tutkinta on vielä kesken, mutta kaikille on oltava selvää, että jokin järjestelmässämme meni pieleen, kun näin on päässyt käymään.
Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, ja nuorten hyvinvointi on kehittynyt positiivisesti koko 2000-luvun ajan. Pieni joukko nuoria putoaa kuitenkin hyvinvoinnin polulta: Suomessa on arvioitu olevan noin 60 000 pysyvästi syrjäytynyttä nuorta.
Syrjäytymisessä tai väkivallan lisääntymisessä, Laitiota lainatakseni, “ei ole kysymys hallitsemattomasta aallosta, joka jyrää sivistyneen yhteiskunnan yli”, vaan ratkaistavissa olevasta ongelmasta, jota voimme lähteä purkamaan yhteistyöllä.
Olemme Allianssissa nostaneet yhdeksi keskeiseksi nuorisoalan kuntavaalitavoitteeksi nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisen ja avun piiriin pääsemisen helpottamisen. Nuorten on saatava apua sitä tarvitessaan. Nuorten on myös saatava vaikuttaa ja osallistua. Nuoret on päästettävä päättäviin pöytiin ja nuorten demokratiakasvatukseen ja osallisuuteen on panostettava. Toimimme paremmin, kun tunnemme itsemme merkityksellisiksi. Voimme paremmin, kun tunnemme, että meillä on paikka tai yhteisö, johon kuulumme ja joka hyväksyy meidät.
Lainatakseni taas Laitiota: Nuoruudella on itseisarvoa. Se ei ole vain transitiovaihe lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Meidän on taattava nuorille joustavuutta: nuoruuteen kuuluvat virheet, mutta aina pitää olla mahdollisuus palata.
Kuuntele, kysy ja ole läsnä. Yritetään yhdessä pyrkiä sellaista Suomea kohti, jossa jokainen nuori voisi nauttia nuoruudestaan ja samalla luottaa siihen, että kompastuessaan hänet napataan kiinni.
Ainomaija Mikola
Kirjoittaja on Allianssin viestinnän harjoittelija ja nuori, joka on kiitollinen jokaiselle, joka on joskus toiminut osana hänen turvaverkkoaan.