Nuorisobarometri 2019 “Hyvää työtä!” julkaistiin viikko sitten erikoisissa tunnelmissa: koronaviruspandemia on viemässä maailmantaloutta jyrkkään taantumaan ja tulevasta ei kukaan osaa sanoa varmasti. Onkin osuvaa, että vasta julkaistu barometritutkimus kertoo trenditietoa 15-29-vuotiaiden nuorten asenteista ja arvoista työhön. Mielestäni Nuorisobarometrin tuloksista nousee esille kuusi kiinnostavaa huomiota siitä, minkälaista työelämää nuoret toivovat ja ovat toisaalta itse tekemässä.
Arvot johtavat työtä
Nuorisobarometrin 2019 mukaan lähes 90 prosenttia nuorista haluaa, että työ on omien arvojen mukaista. Toisaalta vähemmistön (40 %) mielestä mikä tahansa työ kelpaa, kunhan siitä saa riittävästi palkkaa.
Halusta tehdä merkityksellistä työtä omilla ehdoilla ja toteuttaa itseään kertoo myös myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen. 78 prosenttia nuorista uskoo yrittäjyyden yleistyvän tulevaisuudessa ja yli puolet (59 %) sanoo haluavansa kokeilla yrittäjyyttä jossain vaiheessa työuraa.
2020-luvun nuorten siirtyessä yhä enemmän työelämän johtoon nousevat myös arvot todennäköisesti työelämän merkittävimmiksi mittareiksi.
Koulutus on tärkeää, muttei itsestäänselvää
Suomi on vuosikymmeniä markkinoinut itseään koulutuksen ykkösmaana ja myös on sitä monilla mittareilla mitattuna. Koulutus linkittyy tilastojen valossa vahvasti nuoren mahdollisuuksiin pärjätä työelämässä.
Silti noin puolet Nuorisobarometrissa haastatelluista nuorista (53 %) näkee, että pelkällä peruskoulututkinnolla voi työllistyä. Koulutus itsessään kuitenkin lisää koulutuksen arvostusta, sillä korkeasti koulutetut nuoret eivät usko pelkän peruskoulutuksen riittävän työmarkkinoilla. Lisäksi 67 % nuorista näkee, että työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista.
Jatkuvan oppimisen uudistus on yksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen koulutuspoliittisista kärkitavoitteista, ja hankkeeseen sisältyy tavoite lisätä erityisesti korkea-asteen osaamista. Nuoret pitävät kouluttautumista tärkeänä, mutta hallituksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin yltäminen edellyttää vielä työtä.
Työelämä kuluttaa loppuun
Nuoret näkevät, että työelämä vaatii paljon ja joskus liikaakin. 71 % nuorista on sitä mieltä, että työelämä polttaa monia ihmisiä ennenaikaisesti loppuun.
Nuorten itsensä kokema työn kuormittavuus on kasvanut: vuonna 2002 työnsä henkisesti kuormittavaksi koki 43 prosenttia nuorista, kun vuoteen 2019 mennessä osuus oli 63 prosenttia. Nuorista 36 prosenttia joutuu usein venyttämään työpäiväänsä saadakseen työt tehdyksi ja joka viides kokee säännöllisesti ahdistuvansa työasioista myös vapaa-aikana.
Kun kuuntelee nuorten kokemuksia, töissä jaksaminen on varmasti yksi suurimmista työelämän haasteista ratkaistavaksi. Tietotyön lisääntyessä työn ja vapaa-ajan rajat sekoittuvat ja henkinen kuormittavuus kasvaa. Kysymykseksi nousee, sopivatko perinteiset työnteon raamit enää uudenlaiseen työelämään ja mistä kohtaa vaatimuksista voidaan höllätä.
Tasa-arvoinen hoivavastuu
Jos nuoret saisivat päättää, hoivavastuu jakaantuisi paljon nykyistä tasa-arvoisemmin.
93 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että miesten ja naisten tulee kantaa yhtä paljon vastuuta kodista ja perheestä. 89 prosenttia on sitä mieltä, että naisten ja miesten pitää osallistua yhtäläisesti perheen elättämiseen. Yli puolet nuorista (58 %) näkee, että vanhempainvapaan kustannukset pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin vanhempien työnantajien kesken. Vain 14 prosenttia nuorista pitää uran tekemisen ja perheellistymisen yhtälöä mahdottomana.
Tärkeintä on terveys, perhe ja ystävät
Kautta linjan Nuorisobarometrissa korostuu, kuinka tärkeää työ on nuorille. Se on osa identiteettiä ja hyvän elämän perusta. Työ ei kuitenkaan ole se kaikkein tärkein asia elämässä. Työn ohi ajaa nuorten mielissä edelleen oma terveys, perhe ja ihmissuhteet. Myös vapaa-aika on nuorille työtä merkityksellisempää.
Nuorten vastaukset muistuttavat kerta toisensa jälkeen elämän tärkeysjärjestyksestä. Tosipaikan tullen työ saa antaa ihmissuhteille ja hyvinvoinnille tilaa.
Pessimismi syö myötätuntoa
Ei vielä tiedetä, mitä koronavirus tekee pitkällä aikavälillä nuorten tulevaisuususkolle ja luottamukselle työelämään. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin haastattelut tehtiin toiveikkaan taloudellisen tilanteen aikaan.
Silti on selvää, että taantuma iskee välittömästi moniin nuorten työsuhteisiin, kuten osa-aikaista ja kausityötä tekeviin. Nuorisobarometrin mukaan määräaikaiset työsuhteet ovat niin ikään erityisen tyypillisiä nuorille. Määräaikaisuus on myös yleisempää nuorilla naisilla kuin miehillä.
Epävarmat ajat luovat epäluottamusta. Nuorisobarometrin vertaisarvioidussa artikkelissa professori Juha Siltala käy läpi, kuinka epäluottamus kertautuu pessimisminä eri elämän osa-alueilla. Elämäänsä tyytyväisillä ihmisillä riittää eniten myöntätuntoa myös muille. Tyytymättömillä ei ole varaa kokeiluihin ja riskialttiisiin muutoksiin elämässään.
Virva Viljanen
Kirjoittaja työskentelee Allianssin osallisuusasiantuntijana ja on Nuorisobarometria julkaisevan valtion nuorisoneuvoston jäsen.
Tutustu koko Nuorisobarometriin 2019 tästä linkistä. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15-29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita.