Miten etsivän nuorisotyön nuoret ja työpajojen valmentautujat ovat kokeneet korona-ajan? Miten etsivä nuorisotyö ja työpajat toimivat poikkeustilassa? Millaista palautetta niiden tarjoamat palvelut saavat? Entä miten nuoria voitaisiin tukea jatkossa entistä vahvemmin?
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) huhti-toukokuussa toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä yli 800 etsivän nuorisotyön nuorta ja työpajan valmentautujaa. Kysely osoittaa, että koronaepidemia on syventänyt monen vaikeassa elämäntilanteessa olevan nuoren haasteita. Epidemiasta on aiheutunut yksinäisyyttä, ahdistusta ja talousvaikeuksia. Sen on koettu myös voimistaneen mielenterveysongelmia ja lisänneen päihteidenkäyttöä.
”Mielenterveys on häiriintynyt entisestään. Paniikkikohtauksia, jaksamattomuutta, masentuneisuutta. Rahahuolia, pelkoa pärjäämisestä taloudellisesti.”
Katoavista nuorista digitaalisiin palveluihin
Suuri osa työpajojen palveluista keskeytettiin välittömästi poikkeustilan alettua ja henkilöstöä lomautettiin laajasti. Kaikki palveluiden järjestäjä- ja tilaajatahot kunnista sote-kuntayhtymiin eivät mahdollistaneet verkkopohjaisten palvelujen tuottamista, vaikka työpajoilla olisi ollut tähän valmiudet. Huoli palveluista katoavista nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan oli näissä tilanteissa suuri. Useat pajat pitivät yhteyttä valmentautujiin myös vapaaehtoispohjalta ilman sopimuksia. Ohjeistusten tarkennuttua monilla työpajoilla pystyttiin kuitenkin käynnistämään etä- ja digivalmennusta. Kyselyn perusteella valmentautujat ovat kokeneet sen tarpeelliseksi. Tärkeäksi nousi valmentajien tarjoama tuki, mielekäs tekeminen ja mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen.
”On hyvä, että yhteys, yhteisöllisyys ja päivärytmi on säilynyt. Se myös tuo sisältöä päiviin ja vähentää yksinäisyyden tunnetta.”
Etsivä nuorisotyö on jo pitkään toiminut sosiaalisen median eri kanavilla ja muilla digitaalisilla alustoilla. Poikkeustilassa toimintaa kehitettiin ja monipuolistettiin entisestään. Toisaalta lomautukset ja toisiin tehtäviin siirtämiset koskivat myös osaa etsivistä. Kyselyn mukaan nuoret olivat poikkeustilassa etsivältä nuorisotyöltä saamaansa tukeen varsin tyytyväisiä. Etsivien aktiivisten yhteydenottojen ja keskustelutuen koettiin kannattelevan haasteellisessa tilanteessa.
”Etsivä on itse laittanut aina viestiä ja soittanut, kysellyt kuulumisia, neuvonut ja tsempannut huolissa. Säännöllinen
yhteydenpito on tuntunut mukavalle.”
Kolmannen sektorin pajoilla kriittinen taloustilanne – tukea tarvitaan myös jatkossa
Palveluiden keskeyttäminen tarkoitti monille kolmannen sektorin työpajoille ostopalveluiden päättymistä tai niiden merkittävää vähenemistä. Tämä vei usean yhdistys- ja säätiömuotoisen työpajan talouden kriisiin. Nuorten työpajatoiminta sai kehysriihessä 1,5 miljoonan euron lisämäärärahan koronavirustilanteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja talouden alijäämään. Tämä tuli tarpeeseen. Uusien valmentautujien ohjautuminen työpajalle ei kuitenkaan monin paikoin edelleenkään toimi. Se merkitsee tappioiden ja kriittisen tilanteen jatkumista. Saatu tuki ei ollut vielä riittävä keino korjaamaan vajeita. Jotta kolmannen sektorin pajat voivat tukea ja valmentaa nuoria myös tulevaisuudessa, ne tarvitsevat taloudellista tukea jatkossakin.
Tarpeellista panostaa koulunuorisotyöhän ja etsivään nuorisotyöhön
Neljännessä lisätalousarviossa kohdennettiin oppilaitosten kanssa tehtävään nuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyöhön yhteensä 12 miljoonaa euroa. Tämä on tarkoituksenmukaista: kyselyt osoittavat, että monilla nuorilla haasteet ovat entisestään kasautuneet koronaepidemian aikana. Nuorisotyötä tulee hyödyntää oppilaitoksissa yhteisöllisyyden vahvistamisessa, kiusaamisen ehkäisemisessä ja nuorten yksilöllisessä tukemisessa entistä vahvemmin. Etsivän nuorisotyön rahoitus tulee uusien etsivien lisäksi kohdentaa toiminnan muuhun avustukseen: lisäkustannusten paikkaamiseen sekä työn vahvistamiseen ja kehittämiseen.
Digivalmennusta jatkettava ja starttivalmennusta lisättävä
Jatkossa digitaalisesti toteutettavaa valmennusta ja kehitettyjä hyviä etäratkaisuja pitää voida jatkaa lähivalmennuksen ohessa erilaisten hybridimallien avulla. Verkkovälitteinen toiminta lisää palveluiden saavutettavuutta. Se voi myös tuoda palveluun uusia nuoria ja madaltaa kynnystä siirtyä lähivalmennukseen. Olennaista on myös lisätä työpajojen starttivalmennusta. Matalan kynnyksen yhteisöllisistä toimintakyvyn ja arjenhallinnan vahvistamisen palveluista on nyt entistä suurempi pula. Starttivalmennuksessa nuoret saavat monialaista ja intensiivistä tukea hyvinvointinsa vahvistamiseen.
Nuoria tuettava kohtaamalla ja rinnalla kulkemalla
Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa koetaan edistysaskeleita arjen asioiden hoitamisessa, itsetuntemuksessa, sosiaalisissa taidoissa, opiskelu- ja työelämävalmiuksissa sekä elämänhallinnassa. Ilman näillä osa-alueilla tapahtuvaa psykososiaalista vahvistumista ei esimerkiksi kestävä kiinnittyminen opintoihin ja työelämään ole mahdollista. Tuentarpeet ovat näillä nuorilla usein kokonaisvaltaisia.
”Rehellisesti sanottuna en tietäisi, missä olisin ilman etsiviä. Etsivien tsemppaamana olen uskaltanut mennä elämässäni eteenpäin ja olen oppinut olemaan itselleni armollisempi. Ilman etsiviä tuskin olisin selvinnyt todella vaikeasta paniikkihäiriökaudesta, jolloin en pystynyt edes kotiovesta menemään ulos ilman kaveria.”
Koronaepidemia on lisännyt nuorten tuentarpeita. Niihin pitää vastata entistä vahvemmin aidosti kohtaavilla ja tarvittaessa rinnalla kulkevilla palveluilla. Nuori keskiössä.
Reetta Pietikäinen
Kirjoittaja on Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä (TPY) työskentelevä asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan liittyvä vaikuttamistyö.