Tai. Mitä jos nuorilla ja päättäjillä olisi mahdollisuus kohdata niin, että jokainen ehtisi kertoa arjestaan ja elämästään?
Tuttu asetelma toistuu kerta toisensa jälkeen. Päättäjät ja tärkeässä asemassa olevat istuvat pöydän takana tai pienessä kaaressa keskustelemassa tunnin verran keskenään. Yleisö katselee heitä omilta paikoiltaan. Lopuksi on viisitoista minuttia yleisön kysymyksille tai ehkä viisi, keskustelu kun usein menee yliajalle. Viime hetkellä annetusta mahdollisuudesta tulee yleisön keskinäinen kilpailu. Nopein viittaaja ensin esittäytyy, kommentoi sitten pitkäsanaisesti keskustelua, kertoo oman näkökulmansa asiaan ja sitten muodostaa itse kysymyksen. Pöydän takana istuva vastaaja käyttää saamansa mahdollisuuden. Aika kuluu ja muut yleisöstä pohtivat, että kuka ehtii vielä kysyä, mitä pitäisi kysyä ja keneltä. Ja sitten täytyykin jo lopetella.
Mutta miltä tuntuisi, jos rajatuista, edunvalvonnallisista puheenvuoroista päästäisiin tasavertaiseen keskusteluun ja kokemuspuheeseen? Mitä jos päättäjät ja nuoret istuisivat samassa piirissä kertomassa omasta arjestaan ja elämästään? Mitä jos kaikilla olisi aikaa istua alas ja ajan kanssa käydä rakentavaa keskustelua, jossa ei tarvitsisi ratkaista tai päättää mitään? Miltä näyttäisi demokratiamme ja Suomi silloin?
Meillä on hyviä uutisia. Tämä on jo mahdollista ja se saa suomalaisen demokratian näyttämään raikkaalta, inhimilliseltä ja mielenkiintoiselta.
Erätauko-keskustelumenetelmää hiottiin Sitrassa parin vuoden ajan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Hankkeesta syntyi Erätauko-säätiö, joka tukee menetelmän laajempaa käyttöönottoa yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin vahvistamiseksi. Ja tämä kaikki aivan ilmaiseksi! Erätaukoa vie eteenpäin lukuisat toimijat Suomessa.
Erätauko-keskusteluista tulee valtaosin erittäin kiittävää palautetta. Erityisen hyvää palautetta tulee nuorilta. Keskustelijat esittäytyvät etunimillään, eivät arvonimillään. Keskustelun vetäjän apuna on Rakentavan keskustelun pelisäännöt. Mukaan on kutsuttu myös ei niin aktiiviset, ei niin osaavat, ei niin koulutetut. Erätauossa puhutaan omasta kokemuksesta, ei asioista yleisesti tai väittämien avulla. Puheenvuoroja jaetaan tasaisesti, oli kyse sitten päättäjistä, aktiivisista kansalaisista tai hiljaisemmista tarkkailijoista. Kaikilla on mahdollisuus kertoa, kaikkia rohkaistaan kuuntelemaan.
Paneelikeskusteluilla on paikkansa. Avoimuudessa on hyötynsä ja on tärkeää, että erilaisia näkökulmien kuulemisia järjestetään ympäri Suomen. Demokratiaa rakennetaan myös perinteisin keskustelumenetelmin.
Maailman kummallisuuksien keskellä on kuitenkin erityisen tärkeää pysähtyä keskustelemaan yhdessä. Mukaan olisi hyvä kutsua kaikki. Suomi ja maailma tarvitsee rakentavaa dialogia yhteiskunnan, demokratian ja poliittisen päätöksenteon vahvistamiseksi.
Ajattelenkin niin, että Erätauko on yhteiskunnallinen rauhanprojekti. Kuunteleminen ja ajan antaminen vahvistavat sekä ihmisten välistä että yhteiskunnallista luottamusta. Päättäjälle Erätauko-dialogi antaa aivan uudenlaista tietoa. Yhteys erilaisiin, ei niin tuttuihin ihmisiin ja heidän arkeensa vahvistuu. Puheenvuoroja saavat muutkin, kuin poliittiset kilpakumppanit, joiden teesit jo tiedetään. Kun yhteiskunnallisessa dialogissa mahdollistetaan syvyyteen ja tasavertaiseen keskusteluun tukevia vaihtoehtoja, tuntuvat paneelikeskustelutkin taas sopivasti annosteltuna ihanan innostavilta.
Laura Arikka
Kirjoittaja on Erätauko-säätiön toimitusjohtaja. Erätauko-säätiö on Politiikkaviikon yhteistyökumppani ja tuo Erätauko-keskustelumenetelmän Politiikkaviikon nuorten ja päättäjien demokratiadialogeihin.