Lauantaina 9.5. juhlitaan Eurooppa-päivää. Samalla tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Robert Schuman luki kuuluisan Schumanin julistuksen, joka starttasi eurooppalaisen projektin. Eurooppa-päivä on meille jokaiselle hyvä hetki pohtia, mitä eurooppalaisuus meille tarkoittaa.
Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Tämä myös tarkoittaa sitä, että meillä on kokonainen sukupolvi lapsia ja nuoria, jotka ovat eläneet koko elämänsä EU-Suomessa. Meille ei ole olemassa aikaa ennen EU:ta, joten tuntuu ihan hassulta muistella koko aikaa ennen helppoa matkustamista, verkkokauppoja tai euroilla maksamista kebabkioskilla. Meidän Suomemme on vahvasti eurooppalainen, ja meistä jopa yhdeksän kymmenestä kokee itsensä EU:n kansalaiseksi. Me myös suhtaudumme eurooppalaiseen yhteystyöhön positiivisesti.
Ikääntyvästä väestöstä huolimatta noin joka kolmas eurooppalainen on alle 30-vuotias. Meillä on siis valtava joukko eurooppalaiseksi itsensä kokevia nuoria, joilla on halua muuttaa maailmaa. Tämä näkyy myös Euroopan parlamentissa, jossa keski-ikä laski viime vaaleista, nuorimman mepin ollessa 21-vuotias.
Viime vuonna julkaistu EU:n nuorisostrategia on täynnä rohkeita tavoitteita muun muassa EU:n tuomisesta lähemmäksi nuoria, yhdenvertaisuudesta, nuorten osallisuudesta, henkisen hyvinvoinnin parantamisesta ja oppimisen ja työmarkkinoille siirtymisen helpottamisesta. Parlamentti on myös ilmaissut halunsa nuorten aitoon kohtaamiseen ja kuulemiseen. Nuorisostrategia on askel oikeaan suuntaan, mutta lisäksi tarvitaan aitoa vuorovaikutusta, nopeita toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja politiikkaa, joka luo uskoa tulevaisuuteen.
Käynnissä olevat EU:n budjettineuvottelut vaikuttavat seuraavan seitsemän vuoden painotuksiin EU:ssa. Neuvotteluissa painotuksen tulisikin olla meidän tulevaisuuttamme vahvistavissa toimissa, kuten tutkimuksessa, innovaatioissa, digitaalisuudessa ja ilmastotyössä. Jos jatkamme tukemalla fossiilista maataloutta, emme tule pärjäämään ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Lisäpanoksia tarvitaan myös eurooppalaiseen koulutukseen, opiskelijaliikkuvuuteen ja nuoriso-ohjelmiin.
Meitä nuoria on Euroopassa valtava määrä, ja me ymmärrämme, että yhdessä Eurooppana me olemme vahvempia. Meillä on myös mielipiteitä ja näkemyksiä, ja me olemme esimerkiksi ilmastoasioissa ja digitalisaatiossa edelläkävijöitä. Kertomalla mielipiteitämme esimerkiksi nuorisojärjestöissä, kampanjoissa, mielenosoituksissa ja somessa, on meidän mahdollista saada äänemme kuuluviin myös EU-politiikassa. Jo keskustelemalla EU-teemoista ystävien kanssa, voidaan saada aikaan ruohonjuuritason muutosta. Osallistuminen keskusteluun on meidän jokaisen oikeus. Lisäksi tarvitaan aitoja vaikutusmahdollisuuksia EU-politiikkaan, esimerkiksi EU:n nuorisoaloitteen avulla. Ei riitä, että nuoria kuullaan. Meitä tulee myös kuunnella.
Mahtavaa Eurooppa-päivää kaikille!
Iiris Asunmaa
Kirjoittaja on Eurooppanuorten puheenjohtaja.