Nuorten ilmastogrilli roihahti komeasti liekkeihin, kun ensimmäiseksi vieraaksi saatiin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Nuorten ilmastogrilli sai alkunsa tapaamisesta Ruotsin ilmastodelegaatin kanssa. Ruotsalaisten Maktfrukost-konseptin pohjalta syntyi Nuorten ilmastogrilli, jonka tavoitteena on tuoda ministerit ja nuoret saman virtuaalisen pöydän ääreen keskustelemaan ilmastoasioista nuoria askarruttavien kysymysten kautta.
Tunteeko ilmastoministeri ilmastoahdistusta?
Aivan tilaisuuden alussa selvitettiin, yhtyykö ministeri nuorten kokemukseen ilmastoahdistuksesta. Oli lohdullista kuulla, että ministerikin samastuu yleisen tahdon puutteen aiheuttaman epätoivon ja hyvien uutisten tuoman toivon vuorotteluun.
Suomalaisilla on vielä parannettavaa kierrättämisessä
Tunteista edettiin konkreettiseen kysymykseen hiilijalanjäljestä. Ministeri kertoi, että jokainen voi omalla toiminnallaan tasapainottaa omaa hiilijalanjälkeään kasvattamalla hiilikädenjälkeä. Tutkijat ovat laskeneet, että suomalaisten nykyisen 10,4 tonnin hiilijalanjäljen pitäisi pudota neljäsosaan vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino hiilijalanjäljen pienentämiseen on kierrätys.
Ministeri Mikkonen muistutti meitä, että vaikka suomalaiset ovat hyviä kierrättämään mm. paperia, biojätteestä jopa 60 % joutuu sekajätteeseen. Jotta kierrätys saataisiin Suomessa ja EU-tasolla kuntoon, säätää EU tiukempia kierrätystavoitteita, jotka tulevat vaikuttamaan Suomeen jätelain uudistuksen kautta. Jätelain kautta muovin ja kartongin kierrätys tulee kaikkiin taloyhtiöihin, biojäte alkaa kiertää paremmin ja uutena myös tekstiilien kierrätystä parannetaan.
Luonnonsuojelulaki uudistuu
Jätelain jälkeen keskustelimme uudistuvasta luonnonsuojelulaista. Nuoret ilmastoaktivistit ovat enenevässä määrin nostaneet ilmastokriisin rinnalle kuudetta sukupuuttoaaltoa ja tarvetta suojella luonnon monimuotoisuutta. Tarve elonkirjon ylläpitämiselle on havaittu myös ympäristöministeriössä, jossa uudistetaan parastaikaa 20 vuotta vanhaa luonnonsuojelulakia. Uudessa luonnonsuojelulaissa on tarkoitus ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen sekä huomioida luonnonsuojelualueiden lisäksi elonkirjon suojelu myös muilla alueilla. Ja kun tästä keskusteltiin, tietenkin myös metsät ja hiilinielut puhututtivat.
Nuoret totesivat, että vaikka teknologioita kehitetään, luonnon hiilinielut ovat kuitenkin tällä hetkellä ainoa varteenotettava keino sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Ministeri Mikkonen oli kanssamme samaa mieltä.
CAP herättää nuorissa huolta
EU:n maataloustukiuudistus CAP on herättynyt nuorten ilmastoliikkeessä huolta, sillä se uhkaa vesittää EU:n ilmastotavoitteet. Ministeri kertoi, että mitä tahansa EU-tasolla päätetäänkin, on Suomella kansallisesti valta päättää, miten CAP täällä toimeenpannaan. Mielestäni oli hienoa, että ministeri nosti esiin Suomen tarpeen luopua turvepeltojen raivauksesta ja vahvistaa maatalouden hiilensidontaa.
Ministeri Mikkonen myös vakuutti, että ympäristöministeriö tulee käymään keskustelua maa- ja metsätalousministeriön kanssa CAP:n toimeenpanosta ajaakseen kovempia ympäristötavoitteita. Tämä saa varmasti nuorten ilmastoliikkeen tuen!
Edistystä tapahtuu, vaikka ilmastokokous siirtyy
Pariisin sopimuksen viides vuosipäivä lähestyy, mutta uusista ilmastotavoitteista ei tänä vuonna neuvotella, koska YK:n COP26 ilmastokokousta siirrettiin vuodella. Kokouksen siirtyminen on herättänyt paljon turhautumista nuorissa, jotka ovat muutenkin huolissaan ilmastotoimien aikataulusta.
Ministeri kertoi, että vaikka varsinainen ilmastokokous on peruttu, koko ajan kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi monet Aasian maat ovat lähteneet ponnekkaasti ilmastotalkoisiin mukaan ja Iso-Britannia on järjestämässä webinaaria, jossa maiden toivotaan antavan päivityksiä Pariisin sopimuksen päästövähennystavoitteisiinsa. EU antaa yhteisen tavoitteen, ja ainakin itse jään jännittämään, millaiseen päästövähennystavoitteeseen EU päätyy. Me nuoret olemme puhuneet vähintään -65 % tavoitteen puolesta.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisoikeuksiin?
Seuraavaksi nostimme esille ilmastonmuutoksen aiheuttamat nykyiset ja etenkin tulevat negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset. Ministeri kertoi, että ilmastolakiin ollaan kirjaamassa ihmisoikeusvaikutusten huomioiminen, lakia valmistellessa on kuultu erilaisia vähemmistöryhmiä ja huomioitu ilmastopakolaisuuden kasvu. Hän myös kertoi Suomen hiilineutraaliustavoitteen olevan juuri vuonna 2035, sillä se on hänen mukaansa linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Seuraavana kysyjänä vuorossa oli oikeustieteiden opiskelija, ja hänen kysymyksensä siitä, miten tulevalla ilmastolailla varmistetaan, että lakiin kirjatut toimet tulevat tehdyiksi, oli mielenkiintoinen. Miinisteri selviytyi tästäkin kysymyksestä vaivatta, ja kertoi, että varsinaisia sanktiomenetelmiä lakiin ei ole tulossa, mutta konkreettiset numerot kyllä on, ja niitä tullaan seuraamaan. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta liittää lakiin mukaan valitusmahdollisuus.
Vähemmistöjen ja nuorten ääni esiin
Mainitsin tässä välissä kuulijoille parhaillaan käynnissä olevan MockCOP26-konferenssin, jota tehdään nuoret ja globaalin etelän maat edellä, sillä globaali pohjoinen dominoi tällä hetkellä keskustelua. Ellen kuvaili 50 nuorisojärjestön lähettämää vaatimuslistaa uudelle ilmastolaille, minkä me ilmastodelegaatitkin allekirjoitimme, ja kysyi seuraavaksi ministeriltä, miten nuorten vaatimukset ollaan ottamassa huomioon. Ensimmäiseksi ministeri kiitti nuoria loistavasta kannanotosta. Olen iloinen ministerin sanoista ja siitä, että hän oli selkeästi lukenut kannanoton.
Mikkonenkin myönsi, että sekä vähemmistöjen että nuorten ääni saisi korostua enemmän. Nuorten lisäksi nimittäin myös saamelaiset olivat esittäneet toiveen paremmasta huomioimisesta lain valmistelussa, ja ministeri kertoi käynnissä olevan mietintää siitä, miten molempien toiveet voidaan toteuttaa. Hän kertoi, että hiilineutraaliustavoite kuitenkin tullaan kirjaamaan uuteen lakiin.
Nuoret antavat voimaa ilmastotyöhön
Vielä viimeisenä kysymyksenä Ellen kysyi synkän alun vastapainoksi, mikä ministerille antaa voimia tehdä työtään ympäristöministerinä, ja mikä on se tulevaisuuden visio, jonka eteen hän työskentelee. Ministeri mainitsi maapallon jättämisen elinkelpoiseksi tuleville sukupolville, kiertotalouden saamisen uudeksi normaaliksi ja ylikulutuksesta irtautumisen: “Kaikki toiminta pitää suhteuttaa maapallon kantokyvyn rajoihin”, ministeri päätti.
Ministerille voimaa tuo se, kun huomaa, miten paljon ihmiset antavat paitsi työ-, myös vapaa-aikaansa ilmastoasioiden eteen. Hän kertoi olevansa iloinen, että nuoret ovat ottaneet niin vahvasti kantaa ilmastotoimien puolesta, ja hän kiittelee nuoria aktiivisesta hallituksen kirittämisestä. “Ilman nuorten aktiivisuutta hallituksen ilmastotavoitteet eivät olisi näin kunnianhimoisia”, hän sanoi, ja lisäsi toivovansa nuorten jaksavan jatkaa aktivismiaan.
Tästä on hyvä jatkaa viikkoa ilmastoaktivismin parissa ja työtä kohti seuraavaa ilmastogrilliä, jossa hiillokseen saapuu liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Emma Sairanen
Kirjoittaja on nuorten ilmastodelegaatti