Työssäni kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana EU-komissaarina minulla on ollut kaksi erityisen tärkeää, läpileikkaavaa prioriteettia: nuoret ja koulutus. Miksi? Väitän, että tämä sukupolvi määrittelee, mihin suuntaan maailma tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kehittyy.
Toivon näköalan rakentaminen nuorille on kohtalonkysymys. Jos ei ole toivoa, ei ole rauhaa eikä kestävää kehitystä. Toisaalta juuri nuoret voivat olla muutoksen moottori. Tämän tunnistaa vuonna 2015 hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250, jonka otsikko on ”Nuoret, rauha ja turvallisuus”. Se velvoittaa YK:n jäseniä ottamaan nuoret mukaan rauhanrakentamiseen.
Z-sukupolvi on maailman suurin ikäryhmä:10–24-vuotiaita on yhteensä 1,8 miljardia, ja suurin osa heistä asuu matalan ja alemman keskitulon maissa. Vaikka nuoria on valtavan paljon, heidän äänensä ei kumppanimaissa kuulu. Valtaapitävät eivät usein ymmärrä nuorten todellisuutta – ja vaikka ymmärtäisivätkin, nuorille ei ole tarjota mitään. Maat ovat velkaantuneita, valtioiden kirstuihin ei kerry verotuloja ja yhteiskuntien rakenteet, kuten koulutusjärjestelmät, ovat puutteellisia.
Suomen polku köyhästä, sodan runtelemasta maasta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi todistaa todeksi Etelä-Afrikan edesmenneen presidentin, Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Nelson Mandelan ajatuksen: koulutus on voimakkain ase, jolla muuttaa maailmaa. Olen komissaarina lisännyt EU:n kehitysrahoitusta koulutukseen ja painottanut erityisesti sen saavutettavuutta, laadukasta opettajankoulutusta ja ammatillista koulutusta. Tasavallan presidenttinä puhuisin koulutuksen puolesta YK:ssa, kotimaassa ja valtiovierailuilla. Edistäisin myös osaltani suomalaisen koulutusosaamisen vientiä maailmalle.
Nuorten asioista tietävät nuoret itse. Minulla on komissaarina ollut kunnia työskennellä yhdessä perustamani kansainvälisten kumppanuuksien Youth Sounding Boardin kanssa. Se on 25 nuoresta koostuva asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet valittiin hakemusten perusteella maailman eri kolkista. Valmistelimme yhdessä EU:lle ensimmäisen ulkosuhteita koskeva nuorten toimintaohjelman, joka määrittää millaisia nuorten asemaan liittyviä asioita EU maailmalla edistää. Suunnitelmassa on kolme pilaria. Nuoria voimaannutetaan tukemalla kumppanimaiden koulutusinvestointeja, kannustetaan verkostoitumaan laajentamalla opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus+ kumppanimaihin ja autetaan pääsemään pöytiin, joissa päätöksiä tehdään.
Viimeksi mainittu tarkoittaa muun muassa 10 miljoonan euron rahastoa, josta nuoret voivat saada mikrorahoitusta omille kestävää kehitystä edistäville projekteilleen. Tuemme myös dialogia nuoria aikuisia syrjivien vaalijärjestelmien uudistamiseksi ja EU:n edustajat kumppanimaissa kuulevat nuoria, kun EU:n ohjelmia ja projekteja suunnitellaan. Tasavallan presidenttinä ottaisin nuorten aseman esille kaikille valtiovierailuillani, vierailisin kouluissa ja oppilaitoksissa ja edustaisin YK:ssa vierelläni nuorisodelegaatti.
Suomen ja muiden EU-maiden väestöpyramidit näyttävät hyvin erilaisilta kuin kumppanimaiden. Väestö harmaantuu, ikäluokat pienenevät ja huoltosuhde heikkenee. Meillä ei ole yhtään nuorta hukattavaksi, ei sen enempää taloudellisesta kuin inhimillisestäkään näkökulmasta. Kaikki on pidettävä mukana ja resepti on sama: voimaannuttaminen laadukkaan koulutuksen kautta ja osallistaminen aktiivista kansalaisuutta tukemalla. Jos olisin tasavallan presidentti, nuorten edustajat, kuten Allianssi, olisivat aina tervetulleita Mäntyniemeen kertomaan Suomen nuorten huolista ja toiveista.
Presidentti Kekkonen tunnettiin aikoinaan lastenkutsuistaan. ”Lastenkutsut” nimenä ei ole enää tätä päivää, mutta presidentin säännöllisessä dialogissa nuorten kanssa on ideaa. Olisin presidenttinä valmis luomaan pysyvän rakenteen nuorten konsultoimisiin, kuten olen tehnyt komissaarinakin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskettaa nuoria siinä missä mikä tahansa muukin politiikan lohko.
Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka loi kansallinen toimintaohjelman ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” -päätöslauselman toteuttamiseksi. Suomessa ei ole sotaa, mutta myös meillä nuoret tarvitaan mukaan ylläpitämään rauhaa ja vakautta. Tasavallan presidenttinä antaisin panokseni toimintaohjelman toimeenpanemiseksi.
Oma viestini Suomen nuorille tässä nopeatahtisessa maailmassa, jossa nuorten harteille kasaantuu paljon paineita ja yhä useampi kokee riittämättömyyttä, olisi: sinä kelpaat. Presidentti on arvojohtaja, joka voi tuoda yhteen erilaisia ja eri-ikäisiä suomalaisia ja sanoillaan ja teoillaan rakentaa Suomesta välittämisen suurvaltaa.
Presidenttiehdokkaiden blogikirjoitukset ovat osa Nuorten vaalien ja Politiikkaviikon järjestäjien materiaalia. Julkaisemme blogit joulukuun aikana Allianssin sivuilla kirjoittajien sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Jutta Urpilainen
Kirjoittaja on Suomen EU-komissaari ja SDP:n presidenttiehdokas.
juttaurpilainen
JuttaUrpilainen
