Nykyiset työttömyysturvaa koskevat säädökset ajavat nuoria passivoivan toimeentulotuen varaan.
Vaikka työllisyys on yleisesti on kehittynyt hyvään suuntaan, oli 15–24-vuotiaiden viimeisin työttömyysaste marraskuussa 10,7 prosenttia, selvästi huonompi kuin väestössä keskimäärin (5,9 prosenttia). Nuorten syrjäytyminen on yhä todellisuutta. Samaan aikaan maata vaivaa osaajapula.
Nuoret ovat työuran pituutta korostavassa järjestelmässä jo lähtökohtaisesti häviäjiä, sillä nuoren työura on väistämättä vielä lyhyehkö. Lisäksi alle 25-vuotiaille työttömille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville nuorille on työttömyysturvassa omat ehtonsa, jotka eivät koske muita työttömiä: tukea saadakseen pitää hakeutua koulutukseen, ja työmarkkinatukea voi hakea vasta viiden kuukauden odotusajan jälkeen. Sosiaaliturvajärjestelmässämme näin pitkä odotusaika on poikkeus, jota on hyvin vaikea perustella.
Käytännössä säädökset ajavat nuoria toimeentulotuen varaan. Toimeentulotuki on äärimmäisen passivoiva, sillä sen saajan ei käytännössä kannata ottaa vastaan lyhytkestoisia työsuhteita: palkka leikataan lähes suoraan pois tuesta, ja tulojen selvittäminen aiheuttaa katkoksia etuuden saamiseen.
Usein työttömällä nuorella on muitakin vaikeuksia kuin koulutuksen tai työn puute. Talousjärjestö OECD:n vuonna 2020 julkaisema raportti kiinnitti huomiota nuorten pitkäaikaistyöttömien vähäisen koulutuksen ohella myös mielenterveysongelmiin.
Pelkkä kouluttautumisvelvoite ei motivoi nuorta, jolla ei ole halua tai kykyä osallistua koulutukseen. Moni tekee hakemukset niin, ettei vahingossakaan pääse opiskelemaan.
Nykyinen koulutusjärjestelmä on nuoria kohtaan usein monimutkainen ja epälooginen, ja se kannustaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria eri suuntiin.
Korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö johtaa siihen, että nuoren ei aina kannata hakeutua koulutukseen: toisen alan opiskelupaikan vastaanottaminen vaikeuttaa unelma-alalle pääsyä tulevaisuudessa. Opintotuen tukikuukausien vähentämisen vuoksi nuorten ei kannata opiskella alaa, jolle soveltuvuudestaan hän ei ole varma. Myös velkaantuminen opintojen aikana saa monet jättämään koulutuksen kesken.
Nuorten tilannetta voitaisiin parantaa luopumalla työttömyysturvan nuoria syrjäyttävistä ikärajoista. Nuorten tulee olla yksi keskeinen ryhmä sosiaaliturvaa uudistettaessa.
Nuorille töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia luvannut nuorisotakuu oli 2010-luvun vastaus korkeaan nuorisotyöttömyyteen. Viime vuosina koronaviruspandemia on vaikuttanut haitallisesti nuorten hyvinvointiin, osaamiseen ja yhteisöllisyyteen. Asian korjaamiseksi tarvitaan entistä kokonaisvaltaisempi nuorten tulevaisuustakuu, jossa nuoria ohjataan sosiaaliturvan, työllisyystoimien ja koulutusmahdollisuuksien avulla samaan suuntaan.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on ollut oikeansuuntainen askel, mutta myös niille oppivelvollisuusiän jo ohittaneille nuorille, joilla ei vielä ole ammatillista tutkintoa, pitää tarjota lisää tukea. Tarvitaan riittävästi koulutuspaikkoja, monimuotoisia tapoja opiskella ja koulutuksen resursseista huolehtimista. Väliin pudonneet nuoret aikuiset kaipaavat valmentavaa otetta sekä opinnoissa että työelämään siirtyessään. Myös nuorten mielenterveysongelmiin on puututtava jämäkämmin esimerkiksi terapiatakuun avulla.
Eduskunta käsittelee nyt esitystä työvoimapalveluiden viemisestä kuntiin. Samalla nuorten monialaisia palveluja kokoavat Ohjaamot ovat tulossa lakisääteisiksi. Kunnilla on jatkossa ratkaisun avaimet, kun ne vastaavat nuorille tärkeiden työllisyyspalvelujen, Ohjaamoiden, nuorisotyön ja koulutuksen järjestämisestä. Sovittamalla palveluja yhteen tehdään mahdolliseksi nuorille tarkoituksenmukaisen tuen räätälöiminen. On välttämätöntä, että tällaista monialaista työtä tehdään nuorten omista lähtökohdista.
Akuutin työvoimapulan aikana meillä ei ole varaa nuorten passivointiin. Järjestelmän tulee olla nuorelle ymmärrettävä ja lisätä luottamusta yhteiskuntaan.
Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö
Titta Hiltunen, vaikuttamisen asiantuntija
Kirjoitus on julkaistu 16.1.2023 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
