Nuorten elintaso ja hyvinvointi ovat tunnetusti laskusuunnassa sekä Suomessa että globaalisti. Monessa valtiossa, Suomi mukaanlukien, päätöksentekijät tekevät yhä päätöksiä joilla on negatiivisia vaikutuksia nuorten elämään, eikä trendi näytä pysähtyvän. Mutta millä tavalla tätä pystytään oikein mittaamaan?
European Youth Forum laatii yhdessä Social Progressive Imperativen kanssa joka toinen vuosi Youth Progress Indexin (YPI), jolla tarkastellaan monella eri mittarilla miten nuoret voivat eri maissa. Tämän vuoden YPI julkaistiin lokakuun puolessa välissä, ja on kolmas laatuaan.
YPI:ssä katsotaan monia mittareita, mutta ne voidaan asettaa kolmen pääkategorian alle: 1. ihmisten perustarpeet, 2. hyvinvoinnin perustukset ja 3. mahdollisuudet. Kun katsotaan globaalia tilannetta, on jokaisessa kolmessa kategoriassa parantamisen varaa.
Keskitytään kuitenkin Suomeen. Koko YPI perustuu mittareihin, joissa 0 on huonoin tulos ja 100 paras. Samalla siinä vertaillaan maita myös muihin samankaltaisiin maihin, jotka määritellään ostovoimapariteetilla korjatun bruttokansantuotteen avulla. Suomeen verrattuna tällaisia maita ovat muun muassa Kanada, Australia, Ranska, Ruotsi ja Saksa.
Nuorten perustarpeet
Nuorten perustarpeet ja elämän perusedellytykset täyttyvät Suomessa hyvin. Meillä on vain vähän aliravitsemusta, lasten kuolleisuus on hyvin matala ja esimerkiksi synnyttäminen on Suomessa turvallista. Myös yhteiskunnan perusrakenteet ovat vakaita Suomessa, eivätkä esimerkiksi sähkönsyöttö tai ruoanlaittoon tarvittava polttoaine ole Suomessa suuria ongelman aiheita.
Erityisesti hygieniataso ja veden laatu ovat Suomessa erinomaisessa kunnossa, ja myös monet terveyteen liittyvät mittarit ovat kohtalaisen hyvällä tasolla. Kuitenkin esimerkiksi asumisen kustannukset nähdään liian korkeina. Henkilökohtaisessa turvallisuudessa nousee esiin naisten yksinliikkumisen turvallisuus ja lähisuhdeväkivalta, joiden kohdalla on Suomessa yhä paljon tekemistä.
Nuorten hyvinvointi
Hyvinvoinnin perustukset- kategoriassa monet asiat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vertailumaissa. Erityisesti ympäristön laatu (ilmanlaatu ja lyijylle altistuminen yms.) on Suomessa hyvä. Tässä kategoriassa kuitenkin luonnon monimuotoisuuden suojelemisen taso nousee esiin hieman huonompana.
Terveys ja hyvinvointi on kategoria, jossa Suomi pärjää odotettua heikommin. Erityisesti nuorten mielenterveys ja terveydellinen kyky suorittaa odotettuja tehtäviä ovat huolestuttavalla tasolla, kuten myös kansallisista tutkimuksista voidaan lukea. Perusterveydenhuollossa on myös parantamisen varaa, eikä nuoret koe saavuttavansa tarpeeksi hyvää tasoa terveydenhuollossa.
Nuorten mahdollisuudet
Nuorten kokema yksinäisyys erottuu selkeästi Suomen kohdalla YPI:ssä. Saman kategorian alla myös maahanmuuton hyväksyntä saavuttaa melko huonon lukeman, kun kysymyksenä on “onko asuinpaikkasi hyvä paikka maahanmuuttajalle”. Näissä kategorioissa indikaattorit vastaavat suunnilleen kansallista keskustelua Suomessa.
Lopuksi on vielä syytä mainita muutamia valopilkkuja. Henkilökohtaisissa oikeuksissa ja mahdollisuuksissa moni asia on Suomessa hyvin. Nuoret kokevat olevansa hyvin oikeutettuja poliittiseen osallisuuteen, uskonnonvapauteen ja ilmaisuvapauteen. Myös pääsy kolmannen asteen opintoihin on vertailumaihin nähden hyvää, joskin korkeakoulujen taso eri vertailuissa ontuu hieman.
YPI tuottaa päättäjille ja myös kansalaisyhteiskunnalle tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi. Vaikka me suunnilleen tiedämme millaisessa tilanteessa nuoret elävät Suomessa, on arvokasta saada tietoa eri puolilta maailmaa ja myös nähdä missä me ollaan verrattuna muihin samankaltaisiin maihin.
Kirjoittaja on European Youth Forumin hallituksen jäsen ja entinen hallituksen jäsen sekä kv-vaikuttaja Allianssissa
