Maailma tuntuu nyt erityisen rauhattomalta ja turvattomalta. Sosiaalinen media ja uutiset korostavat sotaa, tuhoa ja konflikteja. Tuntuu, että ne täyttävät sekä mielen että maailman.
Toivo syntyy tekemisestä. Huonojen uutisten virrassa ei pidä lannistua, vaan rauhan puolesta on tehtävä töitä kahta kovemmin. Rauha ei tule itsestään, se vaatii toimia, suunnitelmia ja tahtoa sopuun.
Suomella on hyvä maine rauhanvälittäjänä. Meitä ei nähdä suurvaltana, siirtomaavaltiona eikä alistajana. Emme katso ketään nenänvartta pitkin. Katsomme kaikkia silmiin – samanarvoisina. Se rakentaa luottamusta, joka on keskustelujen perusta.
Afrikan sarven ja Sudanin kriisialueilla opin, mikä arvo naisilla ja nuorilla on rauhantyössä. Monessa maassa he muodostavat väestöstä suuren osan. He ovat yhteiskuntien kantava voima. Mitä tulevaisuutta valtioilla on ilman nuorten tai naisten osallistumista yhteiskuntiensa rakentamiseen?
Kuunnellessani syyrialaisia naisaktivisteja tai eritrealaisia nuoria, olen ajatellut: jos muutos olisi näistä ihmisistä kiinni, se olisi jo tapahtunut. Meidän on annettava kaikki tuki näille ryhmille, jotta he pääsevät neuvottelupöytiin.
Ulkoministerikaudellani laadimme Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman (YK2250). Se sai kansainvälistä huomiota ja oli ensimmäinen laatuaan maailmassa. Yhdistimme nuoria rauhanaktivisteja eri puolilta maailmaa ja tuimme YK:n uuden nuorisotoimiston perustamista.
Tätä työtä meidän kannattaa jatkaa. Suomen Etyj-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2025 voimme tuoda nuoria päättäjäpöytiin. Nuorten näkökulmat voivat edistää ratkaisujen löytämistä myös leimuavissa tai kytevissä konflikteissa, esimerkiksi Armenian ja Azerbaidzanin välillä.
Tasavallan presidenttinä tulen toimimaan sen eteen, että mahdollisimman moni nuori ja nainen saa äänensä kuuluviin. Minulle on tärkeää, että naiset ja nuoret ympäri maailmaa luottavat Suomen kumppanuuteen rauhantyössä. Jos tulen valituksi, käynnistän kauteni alussa nuorten pyöreän pöydän keskustelut siitä, kuinka nuorten ääni kuuluisi paremmin myös ulkosuhteiden kaikilla tasoilla.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on viime vuosina määrittänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Siksi liityimme Natoon. Ulkopolitiikkamme on kuitenkin paljon muutakin. Ulkoministerikaudellani perustin ulkoministeriöön rauhanvälityskeskuksen.
Rauhanvälitys kuuluu kovan ulkopolitiikan ytimeen, sitä ei pidä katsoa kaukaisena “kauniina asiana”. Mitä rauhallisempia Eurooppa ja koko maailma ovat, sitä paremmin myös meillä suomalaisilla menee.
Presidentti Ahtisaaren sanoin: “Rauha on tahdon asia. Kaikki konfliktit voidaan ratkaista, eikä ole mitään tekosyitä antaa niiden tulla ikuisiksi.”
Presidenttiehdokkaiden blogikirjoitukset ovat osa Nuorten vaalien ja Politiikkaviikon järjestäjien materiaalia. Julkaisemme blogit joulukuun aikana Allianssin sivuilla kirjoittajien sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Haaviston artikkeli julkaistaan poikkeuksellisesti viimeisenä.
Pekka Haavisto
Kirjoittaja on kansanedustaja ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas.
pekka.haavisto
https://www.twitter.com/Haavisto
