Mediataidot ovat nykyisten ja tulevien sukupolvien merkittävä kansalaistaito, jonka yhteiskunnallista arvoa ei kuitenkaan vielä riittävissä määrin tunnisteta. Kriittistä medialukutaitoa on iskostettu Z-sukupolveen alakoulusta saakka, mutta kuinka on heidän edeltäjiensä laita? Edeltävät sukupolvet istuvat tällä hetkellä päättävissä pöydissä ollen samalla alttiimpia valheelliselle tiedolle; ja se, jos jokin iskee suoraan päin nuorten kasvoja.
Parhaimmillaan sosiaalinen media tarjoaa yksittäisille ihmisille tehokkaan kanavan vaikuttaa päättäjiin ja laajemmin yhteiskuntaan – toisaalta algoritmit palvelevat klikkiytymistä ja polarisaatiota tarjoten valeuutisten levittämiselle suotuisat olosuhteet. Polarisaatio altistaa vihapuheelle ja häirinnälle. Ei ainoastaan somessa: häirintä on läsnä kaikkialla siellä missä päivittäin kohtaamme, vaikkei se omiin silmiin näkyisikään.
Medialukutaidottomuuden, valheellisen tiedon ja piilotettujen algoritmien vaara piilee siinä, että algoritmin oppiessa käyttäjästään oppii se myös syöttämään käyttäjälleen tämän maailmankatsomusta palvelevaa sisältöä. Siinä vaiheessa kun ollaan syvällä omassa suossa, ei tiedon oikeellisuuden tarkistamisellakaan ole välttämättä enää niin väliä – kun sisällön anti palvelee omaa käsitystä todellisuudesta ja herättää tunteita, unohtuu kaikki muu. Polarisaation ja valheellisen tiedon voiman seuraukset voidaan havaita esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa rokotevastaisuudesta on kehittynyt miljardien arvoinen bisnes.
Vaikka Vaikuttamisrauhan politiikkasuositukset pyrkivät vähentämään erityisesti vihapuheen ja häirinnän määrää, ulottuu näiden vaikutus disinformaation kitkemiseen saakka. Sääntely kansainvälisellä lainsäädännöllä asettaa rajoja somejättien toiminnalle, sillä heidän ei tarvitse tällöin toimia pelkästään omien standardiensa ja määrittelemiensä sääntöjen mukaan. Ylikansalliset ratkaisut ongelmaan olisivat tarpeellisia ilmiön nitistämiseksi. Vanhempien sukupolvien mediataitoja tulisi vahvistaa – he muodostavat merkittävän osan somealustojen käyttäjistä ja tarvitsevat sitä varten samat kansalaistaidot kuin nuoremmatkin sukupolvet. Toimia tarvitaan, jotta emme eläisi eri todellisuuksissa.
Vaikka kehitys voikin näyttää huolestuttavalta ja somejättien vastuu haittoihin nähden naurettavan pieneltä, ei toivoa ole menetetty. Kelkka on käännettävissä, mutta se vaatii toimia yksilötasolta ylikansallisiin keinoihin asti – unohtamatta kaikkea näiden välillä.
Sera Savolainen
Kirjoittaja on polarisaatiosta ja vihapuheesta huolestunut Z-sukupolven edustaja, joka ei osaa käyttää aikuisiälläkään kaukosäädintä, mutta suoritti alakoulussa hyväksytysti nettietiketistä pidetyn kokeen.
Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen. Käynnissä olevaa mediataitoviikkoa vietetään 7.-13.2.2022.
