Taas kerran olemme päässeet vaalisyklissä aikaan, jossa eduskuntavaalit häämöttävät horisontissa. Vaalikeskustelua viritellään ja puolueet ovat jo tuoneet ensimmäiset avauksensa keskusteluun siitä, mikä pitäisi olla Suomen suunta seuraavan neljän vuoden ajan. Tämän keskellä on hyvä pysähtyä pohtimaan suomalaisen demokratian tilaa, tulevaisuutta ja sitä, mikä on demokratian suunta.
Nuoret ovat kiinnostuneempia politiikasta kuin pitkiin aikoihin. Kuulostaako tämä tutulta? Ei ihme, sillä Nuorisobarometrin mukaan suomalaisten nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvanut jo pitkään. Näkyykö tämä kuitenkaan nuorten äänestysaktiivisuudessa? Kyllä, ja samaan aikaan ei. Vaikka nuorempien ikäryhmien äänestysaktiivisuus on periaatteessa kasvanut, nuoret eivät kuitenkaan lähde kohti vaaliuurnia samalta viivalta. Esimerkiksi koulutus, sukupuoli ja asuinpaikka piirtävät äänestysaktiivisuuteen syviä jakolinjoja. Korkeasti koulutetut äänestävät matalasti koulutettuja aktiivisemmin, nuoret naiset nuoria miehiä useammin ja joillakin alueilla erityisesti nuorten miesten äänestysaktiivisuus jää hälyttävän matalaksi.
Ovatko nuoret liian etäällä demokratiasta?
Mitä tekemistä tällä on demokratian tulevaisuuden kanssa? Voisihan sitä ajatella, että kunhan nuorten äänestysaktiivisuus kasvaa jatkossakin, olemme jo voiton puolella! Kuitenkin, jos äänestäminen eriytyy, eriytyy samalla myös poliittinen vaikutusvalta. Myös tosiasiallisesti saatamme päätyä tilanteeseen, jossa tiettyjen väestöryhmien ääni ei kuulu vaalijärjestelmän kautta tehtävissä valinnoissa eikä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samalla heidän kokemuksensa siitä, että demokraattiseen järjestelmään osallistumalla voi aidosti vaikuttaa, heikkenee. On syytä kysyä, mitä osallistumisen eriytyminen merkitsee demokratian tulevaisuudelle. Huolta herättää se, että osa nuorista kokee jo nyt etäisyyttä demokraattiseen järjestelmään: Ylen suomalaisten pelot ja haaveet -kyselyn mukaan yli 30 prosenttia alle 30-vuotiaista miehistä ei ole tyytyväisiä demokratian toimivuuteen. Luku kertoo, ettei nuorten suhdetta demokratiaan voi pitää itsestäänselvyytenä.
Äänestämistä voi harjoitella ja mielellään jo ennen täysi-ikäisyyttä
Mitä tälle kehitykselle voidaan tehdä? Vastaus tähän kysymykseen on syystäkin laaja, mutta yksi täsmäkeino on tutkimustenkin mukaan demokratiakasvatus. Kaikki nuoret eivät saa samanlaisia valmiuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen kotoaan tai omasta lähiympäristöstään. Tarjoamalla demokratiakasvatusta laajasti ja mahdollisimman monessa nuoren elämän tärkeässä paikassa tasoitamme näitä eroja nuorten lähtötasojen välillä. Demokraattisen osallistumisen harjoittelun ei tarvitse odottaa täysi-ikäisyyteen ja ensimmäiseen viralliseen vaalipäivään, vaan äänestämisen kynnystä voidaan madaltaa harjoittelemalla sitä jo etukäteen. Samalla on hyvä paikka keskustella sekä vaaleista, niiden teemoista että demokratian toimintaperiaatteista. On tärkeää, että saamme nuoret ymmärtämään, että demokratia on muutakin kuin tasaisin väliajoin toistuva numeron lappuun kirjoittaminen. Nuorisoala tarjoaa tähän kättä pidempää kaikille nuorten kanssa työskenteleville, sillä Nuorten vaalit ja Politiikkaviikko järjestetään tuttuun tapaan myös eduskuntavaaleja ennen maalis–huhtikuussa.
Vastuu demokraattisen järjestelmän tulevaisuudesta ei ole vain nuorilla, vaan ennen kaikkea meillä aikuisilla. Vaalit ja äänestäminen ovat demokratian kruununjalokiviä, mutta keskittymällä vain niihin typistämme myös kansalaisuuden tasaisin väliajoin tapahtuvaksi yksittäiseksi teoksi. Tulevat eduskuntavaalit sekä niiden kuumimpien keskusteluaiheiden ja painopisteiden valinnat ovat hyvä hetki näyttää nuorille se, miksi heidän kannattaa äänestää ja sen lisäksi olla kiinnostuneita siitä, mitä eri päätöksenteon tasoilla tapahtuu myös vaalien välisenä aikana. Nostamalla nuoret vaalikeskustelun keskiöön voimme osoittaa, että demokratia on heille ja heitä varten ja tehdä samalla yhden tulevien vuosien tärkeimmistä demokratiateoista. Vaalit ovat jo täällä ja niihin liittyvä demokratiakasvatus alkaa jo nyt, oletko valmis?
Silja Porkkala
Kirjoittaja on Nuorisoalan demokratiakasvatushankkeiden projektipäällikkö, jonka mielestä vaalit ovat kaikkine ilmiöineen ihmisen parasta aikaa.
silja.porkkala@nuorisoala.fi
