Nuorisolaki edellyttää nuorten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä oikeuksien toteutumista, minkä lisäksi valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuus perustuu siihen, miten organisaatio edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Minkälaisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoja – eli ihmisoikeuskysymyksiä – nuorisoalalla voisi erityisesti ottaa huomioon esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun sekä arjen toiminnan tueksi?
YK:n jäsenvaltiot ottivat joulukuussa 2022 niin sanotun UPR-menettelyn (Universal Periodic Review, yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu) kautta kantaa siihen, miten ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa, eli missä on parannettavaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Noin neljän ja puolen vuoden välein järjestettävä prosessi, jossa YK:n jäsenmaat antavat toisilleen palautetta ihmisoikeuksien tilasta, tarkoitti Suomen kannalta palautetta monista aiheista. Niitä olivat muun muassa rasismi, vihapuhe, naisiin kohdistuva väkivalta, sateenkaarioikeudet ja vammaisuus.
Miten näitä Suomen kansainvälisestikin tunnistettuja kehittämiskohteita voisi ottaa huomioon nuorisoalalla, esimerkiksi kunnan tai järjestön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sekä nuorten parissa toteutettavassa toiminnassa? Tässä muutama ajatus, joista voi lähteä liikkeelle ihmisoikeusperustaisessa nuorisotyössä:
- Rasismi ja vihapuhe: miten organisaatiomme ottaa huomioon rasistiset puheet ja käytännöt esimerkiksi osana turvallisemman tilan periaatteita? Olisiko meillä tarvetta työstää antirasistisia toimintaperiaatteita yhdessä nuorten sekä vihapuheen vastaisen ja antirasistisen työn ammattilaisten kanssa?
- Saamelaisoikeuksien näkyvyys: miten käsittelemme ihmisoikeusteemoja, kuten alkuperäiskansoja nuorten kanssa? Voisimmeko tehdä saamelaisasioita näkyviksi vaikka vuosittain 6.2. saamelaisten kansallispäivän yhteydessä, esimerkiksi nuorten saamelaisten somejulkaisujen kautta ajankohtaisia asioita esiin nostaen?
- Sateenkaarinuoret: milloin organisaatiotamme on viimeksi koulutettu sateenkaarinuorten sensitiivisestä kohtaamisesta? Miten muuten pidämme huolta osaamisemme ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä tässä aiheessa, vaikka henkilöstön vaihtuessa? Miten sateenkaarisensitiiviset toimet näkyvät muun muassa tilaratkaisuissamme, kuten WC-tilojen osalta, tai viestinnässämme siinä, miten toimintaamme kuvaillaan nuorille teksti-, kuva- ja videomuodoissa?
- Tyttöihin ja nuoriin naisiin kohdistettu väkivalta: koulutetaanko meidän häirintäyhdyshenkilöitä erikseen kohtaamaan seksuaalisuutta loukkaavan käytöksen kohteena olevia nuoria? Miten nämä käytännöt näkyvät häirintäyhdyshenkilötoimintana esimerkiksi osana meidän tapahtumia, chattikanavia tai muita mahdollisesti käytössä olevia digiympäristöjä, joissa muun muassa nuoret ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa?
- Vammaiset nuoret: onko meidän organisaation fyysisten tilojen esteettömyyttä tarkasteltu esteettömyyskartoituksen avulla? Kiinnitetäänkö meillä tarpeeksi huomiota siihen, miten asioita kuvaillaan puheen kautta, eli onko tarvetta puuttua aktiivisemmin esimerkiksi nuorten keskinäiseen kielenkäyttöön, jos vaikka yleisesti vaikeita tai ärsyttäviä asioita kuvaillaan syrjivillä “vammainen”-letkautuksilla?
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat ennen kaikkea ihmisoikeuksia. Ne pohjautuvat suomalaisen lainsäädännön, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien kautta YK:n ihmisoikeussopimuksiin. Nuorisoalan työ onkin siis lähtökohdiltaan vahvasti arvopohjaista, jolloin alalla voidaan olla ihmisoikeuksien toteuttamisen etulinjassa siinä, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään sekä miten syrjintää kitketään Suomessa!
Vinkkinä myös: tulevassa NUORI2023-tapahtumassamme järjestetään lukuisia ihmisoikeusteemoja käsitteleviä ohjelmia. Lämpimästi tervetuloa tänäkin vuonna oppimaan ja verkostoitumaan näiden aiheiden parissa Jyväskylään 18.-20.4.!
Kaipaatko tässä samalla lisää tukea esimerkiksi organisaatiosi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun? Lue täältä lisää siitä, miten päästä liikkeelle ja ole tarvittaessa yhteydessä! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntijamme tukee mielellään aiheeseen liittyvissä kysymyksissä. Samalla kannattaa tutustua meidän tuoreeseen oppaaseen ja verkkokurssiin häirinnän kitkemisestä.
Touko Niinimäki
Kirjoittaja on Allianssilla tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta vastaava asiantuntija, joka toteuttaa työtään näiden blogien kirjoittamisen lisäksi muun muassa Allianssin palveluita tarjoamalla ja vaikuttamistyötä tekemällä.
touko.niinimaki@nuorisoala.fi
