Perhevapaauudistus astui voimaan 1.8.2022. Lakipäivityksen tarkoituksena on tasa-arvoistaa perhevapaiden ja hoivavastuun jakautumista, sekä muun muassa huomioida monipuolisemmin perheiden moninaisuutta. Miten perhevapaiden uudistuminen vaikuttaa erityisesti nuoriin vanhempiin, huoltajiin ja perheisiin?
Suomalaiset isät ovat häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä Pohjoismaita verratessa, siinä missä kotihoidon tuella lasta hoitavista yli 90 % on naisia. Siinä pari esimerkkiä Suomen poikkeuksellisen sukupuolittuneiden työmarkkinoiden lisäksi siitä, miksi perhevapaajärjestelmää on päätetty uudistaa. Tutkimukset osoittavat, että isien perhevapaakiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön.
Elokuussa voimaan astunut perhevapaauudistus korvamerkitsee kummallekin vanhemmalle vanhempainrahapäivän kiintiön, jonka lisäksi osan vanhempainrahapäivistä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Yksinhuoltajaperheissä lapsen vanhempi saa nämä molemmat kiintiöt. Kotihoidon tukea uudistus ei muuta. Pähkinänkuoressa perhevapaauudistus lisää joustoja, huomioi paremmin erilaisia perhetilanteita ja vahvistaa isien sekä muiden ei-synnyttävien vanhempien ja huoltajien oikeuksia ja vastuuta.
Lainsäädännöstä arkielämäksi
Lainsäädäntö on merkittävimpiä yhteiskunnallisia keinoja sosiaalisten normien muuttamiseksi. Siinä missä sosiokulttuuriset odotukset esimerkiksi nuoria miehiä ja isiä kohtaan ovat jonkin verran muuttuneet sukupolvien saatossa sen suhteen, minkälaista täysipainoista ja osallistuvaa vanhemmuutta heiltä perhe-elämässä odotetaan, on nyt tehty perhevapaauudistus ennen kaikkea askel standardien muuttamiseen siinä, millaisena nykypäivän ja tulevaisuuden isyys ja tasa-arvoinen vanhemmuus nähdään. Lisäksi laki avaa silmiä ja muokkaa käsityksiä perheiden moninaisuudesta tuoreilla termeillä, jotka kuvaavat tosiasiallisemmin monien perheiden arkea.
Mutta minkälaisia asioita olisi tehtävä, jotta tämä lakitekninen päivitys saadaan konkreettisemmin osaksi nuorten ja tulevien vanhempien, huoltajien sekä perheiden arkea? Muun muassa näitä:
- Sukupuoliroolien monipuolistamisen tärkeys. Juurtuvat käsitykset hoivan antamisesta luodaan varhaislapsuudessa. Sukupuoliroolit ovat perinteisesti kannustaneet kasvattamaan erityisesti tyttöjä ja tyttöoletettuja lapsia hoivaamiseen. Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 ohjaavat nykyammattikasvattajia ottamaan huomioon sukupuolisensitiivisyyden. On ensisijaista, että varhaiskasvatuksen opettajien opetussuunnitelmat mahdollistavat työkalut sukupuolisensitiivisyyden täysimääräiseen toteuttamiseen, jotta myös pojat ja poikaoletetut lapset saavat lapsuudesta asti mieli- ja esikuvia itsestään, toisistaan ja miehistä tasa-arvoisina hoivan antajina.
- Työehtosopimusten vaikutus. Yksityisten työmarkkinoiden vanhempainvapaiden palkalliset osuudet ovat vielä sopimatta työehtosopimusten osalta. Vaikka äitejä ja isiä ei enää perhevapaauudistuksen myötä erotella lainsäädännössä, on lukuisissa työehtosopimuksissa edelleen eripituiset palkalliset vapaat nimenomaan lapsen isälle ja äidille. Työmarkkinaosapuolet ovatkin tältä osin keskeisessä asemassa perhevapaiden tasaisemman jakautumisen mahdollistamisessa käytännön tasolla.
- Perhemyönteisten työelämäkäytäntöjen rooli. Siinä missä varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa sekä vankistetaan käsityksiä hoivan antamisesta, pitää myös työnantajien tarkastella omaa suhtautumistaan ja käytäntöjään, joilla luodaan aktiivista perhemyönteistä ilmapiiriä työpaikoilla. Sen myötä työnantajat esimerkiksi tukevat perheellistymistä suunnittelevia, perhevapaille jääviä ja myös niiltä palaavia työntekijöitä. Perhemyönteisellä työpaikalla muun muassa kehitetään kulttuuria isien aktiivisen perhevapaiden käytön tukemiseen, mikä on erityisen tärkeää nykyisillä miesvaltaisilla aloilla. Lisäksi perhemyönteisyyteen sitoutuminen kannustaa parhaimmillaan työnantajia huomioimaan vanhempien, huoltajien ja perheiden moninaisuutta sekä torjumaan yhtä työelämän merkittävimmistä syrjintämuodoista, raskaussyrjintää.
Vaikuttamistyömme perhekysymyksissä
Teemme Allianssissa vaikuttamistyötä syntyvyys- ja perheenmuodostuskysymyksissä esimerkiksi “Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet, FLUX” -tutkimushankkeessa osana yhteiskunnallisen vaikuttavuuden neuvottelukuntaa. Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla vaikutetaan ja sopeudutaan syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen, samalla yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä vahvistamalla.
Nuorten kannalta ajankohtaisia perheenmuodostuskysymyksiä ovat esimerkiksi tyttöjen ja nuorten naisten muun muassa opinnoissa ja työelämässä kokemaan stressiin vastaaminen, niin sanotun heteronormatiivisen ydinperhekäsityksen ulkokehällä olevien, kuten sateenkaari-ihmisten perheellistymismahdollisuuksien parantaminen, sijaissynnytysten mahdollistaminen ja maahan muuttaneiden perheenyhdistämisen helpottaminen.
Nyt voimaan astuneella perhevapaauudistuksella Suomi hivuttautuu kohti pohjoismaisempaa perhepolitiikkaa, jonka tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa isien oikeuksia ja vastuuta hoivatyössä, helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista (jonka myötä myös osa-aikatyömahdollisuuksia tulisi edistää) sekä nostaa lasten varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Lainsäädännön suunta on selkeä – monet sen tukitoimista vasta aluillaan tai vaiheessa.
Touko Niinimäki
Kirjoittaja on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija, jolla on ilo päästä vaikuttamaan muun muassa syntyvyys- ja perheenmuodostusteemoihin osana työtään Allianssilla.
touko.niinimaki@nuorisoala.fi
