“Miksi aina pitää perustella meidän työn arvoa? Olisipa hienoa, jos työtä arvostettaisiin ilman jatkuvaa arviointia.” Olen kuullut vastaavia lauseita lukuisia kertoja. Vaikuttavuuden arviointi herättää monenlaisia tunteita. Ehkä siksi, että se on haastavaa, ehkä siksi, ettei sen tarkoitusta aivan ymmärretä, tai ihan vain siksi, ettei aikaa arvioinnin kehittämiselle ole.
Nuorisoala on suhteellisen pieni toimiala, mutta sen vaikuttavuus, niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin mitattuna, on merkittävästi alan kokoa suurempi. Tämä meidän on kyettävä tuomaan esiin. Eikä kyse ole vain viestinnästä, vaikka se tärkeä osa vaikuttavuuden arviointia onkin. Arvioimalla toimintaamme pystymme arvioimaan, teemmekö oikeita asioita ja kohdentuvatko resurssimme oikein. Nuorisotyössä vaikuttavuudessa on pohjimmiltaan kyse siitä, missä määrin jokin toiminta parantaa nuorten elämää ja sitä kautta koko yhteiskuntaa.
Tämä mittaaminen ei ole aina yksinkertaista. Miten arvioimme nuorten hyvinvoinnin lisääntymistä, osallisuuden kasvua tai yksinäisyyden vähentymistä? Ja vaikka arviointi olisikin mahdollista, niin miten mittaamme nuorisotyön osuutta suhteessa muiden toimijoiden, esimerkiksi koululaitoksen tai terveydenhuollon, vaikuttavuuteen? Ei helppo tehtävä, mutta juuri tästä syystä tarvitsemme nuorisoalalla vaikuttavuuden arviointia. Kyse on pitkälti siitä, kuinka teemme näkyväksi työmme aiheuttamia muutoksia nuorissa ja koko yhteiskunnassa.
Mistä sitten tiedämme, että muutos on tapahtunut? Muutoksia voidaan arvioida erilaisilla mittareilla, kyselyillä, tarkastelemalla paitsi määriä, niin myös laatua, tai arvioimalla paitsi subjektiivisesti, niin myös objektiivisesti. Ei pidä unohtaa myöskään taloudellista tarkastelua, ja käytettyjen varojen suhdetta tuloksiin. Osaltaan vaikuttavuuden arvioinnissa on kyse myös käytetystä kielestä ja siitä, mihin huomio kiinnitetään. On helppo kertoa toimintaan osallistuneiden määriä, mutta vaikeampaa sanallistaa toiminnan merkitystä osallistujille. Samaan tapaan nuorisotyö helposti kutistuu biljardin peluuksi ja kahvin juonniksi, vaikka olennainen on jotain aivan muuta. Käytettyjen menetelmien sijaan meidän tulee osata kertoa työmme vaikutuksista.
Arvioinnin kehittäminen vaatii tukea
Kolmannella sektorilla vaikuttavuuden arviointiin on viime vuosina herätty. Tarve tälle työlle nähdään, mutta siihen ei vielä kohdenneta riittävästi resursseja. Järjestökenttä on tässä suhteessa polarisoitunut. Osa nuorisojärjestöistä arvioi toimintaansa systemaattisesti, kun taas toiset eivät tee tätä juuri lainkaan. Myös arviointiosaamisessa on suuria eroja. Tukea ja koulutusta arvioinnin kehittämiseen on jo tarjolla, mutta järjestöillä ei välttämättä ole resursseja ottaa tätä tukea vastaan. Kyseessä onkin eräällä tavalla noidankehä, jossa toiminnan kehittäminen ja resurssien lisääminen edellyttäisivät vaikuttavuuden arviointia ja työn tulosten näkyväksi tekemistä, mutta samalla pienenevät resurssit johtavat karsimaan kehittämisestä tai että arviointia ei nähdä keskeiseksi tekijäksi toiminnan kehittämisessä.
Allianssin koordinoima pohjoismainen hanke “Evaluation and monitoring of the activities of youth organisations in the Nordics” on ollut yksi tapa pyrkiä lisäämään ymmärrystä nuorisojärjestöjen vaikuttavuuden arvioinnin tilasta. Hankkeen aikana tehdyt havainnot tukevat aiempaa näkemystä siitä, että arviointi nähdään tärkeäksi, ja sitä halutaan kehittää, mutta että resurssit eivät riitä kehitystyöhön. Juuri tästä syystä tarvitaan valtakunnallisten toimijoiden tukea. Tarvitaan erityisesti nuorisojärjestöille suunnattua tukea arvioinnin kehittämiseen ja jopa järjestökohtaista sparrausta vaikuttavuuden osoittamiseksi. Tähän haasteeseen me Allianssissa haluamme tarttua, ja olemmekin kehittämässä ensi vuodelle tukea vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen.
Nuorisojärjestöjen vaikuttavuuden arviointi on luonnollisesti järjestöjen itsensä intresseissä, mutta se on tärkeää myös toimintaa ohjaaville ja rahoittaville tahoille. Arviointi onkin yhteinen intressi. On yhteiskunnallisesti tärkeää, että rahoitusta suunnataan sinne, missä sillä saadaan eniten toivottuja muutoksia aikaiseksi. Järjestökentällä arviointia ei kuitenkaan voi irrottaa keskustelusta arvoista. Mikä on kansalaisyhteiskunnan merkitys kansalaisten hyvinvoinnissa, mikä arvo on esimerkiksi yhteisöillä ja miten arvotamme vaikkapa tuottavuuden ja osallisuuden välistä suhdetta.
Mistä tiedämme tekevämme oikeita asioita?
Vaikuttavuus on asia, josta puhutaan mielellään rahoituksen yhteydessä. Eikä syyttä, haluamme varmasti kaikki kohdentaa rahoitusta tekoihin ja toimiin, jotka saavat muutoksia aikaiseksi. Vaikuttavuuden arviointia ei kuitenkaan tule tehdä vain siksi, että turvaisimme toimintamme rahoituksen tuleville vuosille. Se voi olla yksi syy, ja hyvä syy toki onkin, mutta arvioinnin lähtökohtana tulee olla ennen kaikkea tavoite siitä, että teemme oikeita asioita. Ilman arviointia ja toiminnan vaikutusten seurantaa emme voi tietää, onko tekemillemme asioille tilaus ja tarve, ja johtavatko ne haluttuihin lopputuloksiin. Ilman arviointia ammumme sattumanvaraisesti toivoen, että joku ammus osuisi maaliin. Arvioinnin kautta parannamme osumatarkkuutta ja säästämme ammuksia. Arvioimalla toimintamme vaikuttavuutta lisäämme nuorten hyvinvointia.
Järjestämme Evaluation and monitoring of the activities of youth organisations in the Nordics -hankkeen loppuseminaarin Helsingissä Oodissa 8.12.2022 klo 11-16. Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös striimin välityksellä Zoomissa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Tuija Kautto
Kirjoittaja on Allianssin palvelujohtaja, jonka mielestä nuorisoalan työn merkitys ansaitsee tulla paremmin nähdyksi
tuija.kautto@nuorisoala.fi
KauttoTuija
