Budjettiriihen analyysi: Vihdoin toimia nuorisotyöttömyyteen, mutta koheneeko tulevaisuususko?

Syksyn budjettiriihessä päätettiin nuorten hyvinvoinnista ja nuorisoalan tulevaisuudesta. Neuvotteluissa hallituksen tavoitteena oli löytää yhteensä noin miljardin euron uudet lisäsäästöt, jotka jaksotettaisiin vuosille 2026 ja 2027.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitti jo elokuun alussa oman vaihtoehtoisen säästöpakettinsa, jota analysoimme elokuussa. Varsinaiset neuvottelut käytiin kuitenkin puhtaalta pöydältä hyödyntäen valtiovarainministeriön virkamiesten laatimaa pohjaa, joka perustui kevään puoliväliriihen linjauksiin. 

Budjettiriihen tuloksena hallitus säästää lisäleikkauksilla ja uusilla veronkorotuksilla yhteensä noin miljardin vuoden 2027 loppuun mennessä. Tästä vuodelle 2026 kohdentuu 224 miljoonan euron säästöt. Tässä analyysissä avaamme, mitä hallituksen ratkaisut tarkoittavat erityisesti nuorten hyvinvoinnille ja nuorisoalan toimintaedellytyksille.

Järjestörahoitus säästyi uusilta lisäleikkauksilta

Nuorisotyötä ja erityisesti nuorisoalan järjestöjä uhanneista yli 40 prosentin valtionavustusleikkauksista päätettiin luopua puoliväliriihessä keväällä 2025. Myös liikunta- ja kulttuurialan järjestöihin kohdistuvia leikkauksia päätettiin kohtuullistaa. Nuorisotyön valtionrahoitus säilyy vuonna 2026 samalla tasolla kuin kuluvana vuonna. Nuorisoalan kokonaisrahoitus on kuitenkin laskenut yli 15 prosenttia verrattuna aikaan ennen Orpon hallituskautta. 

STEA-avustusten leikkaukset puoliväliriihen tasossa

STEA:n avustuksilla on tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Esimerkiksi nuorisojärjestötoiminta, nuorisotilat, etsivä nuorisotyö ja työpajat rahoitetaan OKM:n kautta, kun taas STEA:n tuella järjestetään esimerkiksi vertaistukea, leirejä ja toimintaa nuorille ja perheille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. STEA-avustuksilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden arkea, mielenterveyttä ja osallisuutta.

STEA-avustusten leikkausten mittakaava on kasvanut hallitusohjelman alkuperäisistä linjauksista. Hallitusohjelmassa avustustasoa esitettiin alun perin leikattavaksi 100 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2024 kehysriihessä päätettiin kuitenkin aikaistaa leikkauksia alkavaksi jo vuodesta 2025 ja kasvattaa kokonaismäärä 130 miljoonaan euroon. Vuoden 2025 kehysriihessä kokonaissummaa nostettiin edelleen 140 miljoonaan euroon. 

Eli vaikka budjettiriihessä ei tehty uusia sote-järjestöjen avustuksiin kohdistuvia leikkauksia, laskee STEA-avustusten taso vuoden 2024 noin 384 miljoonasta eurosta vuoteen 2027 mennessä 244 miljoonaan euroon. SOSTE on vaatinut kannanotossaan, että vuodelle 2027 kaavailtu avustusleikkaus perutaan.

Päätökset koulutuksen rahoituksesta ovat kuntapäättäjien käsissä

Kevään kehysriihessä sovittiin 120 miljoonan euron leikkauksesta korkeakoulujen rahoitukseen, mutta syksyllä ilmassa olleet ehdotukset yliopistoindeksin jäädyttämisestä eivät päätyneet lopulliseen esitykseen. 

Budjettiriihessä vahvistettiin myös jo keväällä tehty päätös kertaluontoisesta 100 miljoonan euron panoksesta uusiin aloituspaikkoihin. Kertaluontoinen aloituspaikkapanostus jää kuitenkin pysyvän rahoitusleikkauksen varjoon. Osa rahasta käytetään myös ilman korkeakoulupaikkaa jääneille toiselta asteelta valmistuneille nuorille tarjottavaan 30 opintopisteen opintoseteliin avoimeen korkeakouluun. Opintosetelit ovat erinomainen keino edistää oman alan löytämistä ja opintopaikan saamista ja toivomme, että tälle sekä aloituspaikoille löytyy myös jatkossa rahoitusta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan noin 2 prosentin eli 75 miljoonan euron säästö vuonna 2026. Ilmassa oli myös ehdotus leikata kuntien valtionosuuksista enemmän, kuin keväällä sovittiin. Näin ei kuitenkaan päädytty tekemään.

Puoliväliriihessä päätetyistä leikkauksista on perusteltua olla huolissaan. Valtaosa kuntien budjetista kuluu sivistystyöhön, eli mitä todennäköisemmin ehdotetut valtionosuusleikkaukset osuvat nuoriin. Nuorisoala on huolissaan kuntien säästötoimien vaikutuksista, sillä tälläkään hetkellä kaikki eivät saa kouluissa tarvitsemaansa tukea, nuorisotakuuta ei pystytä toteuttamaan tai nuorten hyvinvointivajetta korjaamaan.

Hallitus lupasi kevään riihessä vahvistaa nuorisotyön roolia osana kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä, mutta yhä on epäselvää, tuleeko tälle erillistä rahoitusta.

Sosiaaliturvauudistukset lisäävät paineita nuorten toimeentuloon, budjettiriihessä opiskelijoille pientä helpostusta

Budjettiriihessä ei päätetty tehdä enää lisäleikkauksia sosiaaliturvaan. Hallituskauden tähänastiset sosiaaliturvaleikkaukset ovat kuitenkin heikentäneet nuorten toimeentuloa merkittävästi, ja säästötoimet ovat kohdistuneet erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin ja opiskelijoihin. Esimerkiksi opiskelijoiden siirto asumistuelta takaisin asumislisälle on aiheuttanut elokuussa merkittäviä haasteita opiskelijoille.

Budjettiriihessä hallitus päätti korottaa opiskelijoiden ateriatukea vuoden 2026 alusta 2,55 eurosta 2,80 euroon. Korkeakouluopiskelijat ja ravintola-ala ovat yhdessä toivoneet tukeen korotusta tuotantokustannusten nousun kattamiseksi, jotta terveellisten ja edullisten opiskelijalounaiden tarjonta voidaan turvata. 

Kokonaisuutena nuoren hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti parhaillaan valmistelussa olevat sosiaaliturvaan tehtävät muutokset. Hallitus valmistelee esimerkiksi toimeentulotuen uudistusta, jossa on odotettavissa leikkauksia ja ehtojen tiukennuksia. Uudistus etenee eduskuntaan syksyn aikana ja sen on tarkoitus astua voimassa vuoden 2026 alusta.

Uudistuksia valmisteltaessa on tärkeää muistaa, että nuoret toivovat jatkossakin sosiaaliturvajärjestelmää, joka takaa tuen heikoimmassa asemassa oleville ja vahvistaa jokaisen mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Terveyspolitiikassa pieniä muutoksia

On myönteistä, että aiempien päätösten mukaisesti lyhyet hoitoonpääsyn aikarajat säilyvät alle 23-vuotiailla, lasten ja nuorten terapiatakuu on tullut voimaan toukokuussa ja nuorten palvelukokonaisuutta pyritään vahvistamaan erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kasvava palvelutarve, resurssipula ja alueelliset erot herättävät kuitenkin huolta, varsinkin kun hyvinvointialueille kohdistettujen säästöjen ja tehtävien karsimisten vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ei vielä tiedetä.

Budjettiriihessä hallitus päätti laskea yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavien Kela-korvausten 30 eurosta noin 8 euroon. Tällä esityksellä on hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutuksia nuoriin. Kela-korvausten muutokset ovat näkyneet vain vähäisinä muutoksina nuorten yksityislääkärillä käyntimäärissä, koska suurin osa kustannuksista jää asiakkaan itsensä maksettavaksi. Erityisesti pienituloisten nuorten yksityislääkärikäynneissä muutokset eivät ole olleet merkittäviä.

Nuorisotyöttömyyden ongelmaan on havahduttu

Hallitus aikoo helpottaa yli 25-vuotiaiden mahdollisuutta opiskella avoimessa korkeakoulutuksessa työttömyysturvalla. Työttömyysturvaan on valmistelussa myös muita huomattavia muutoksia, joihin voi tutustua täällä.

Toivomme, että työttömyysetuuksilla opiskelua helpotetaan ylipäätään – ei vain avoimessa, ei vain korkeakouluissa. Noin 16 prosentilla 25–29-vuotiaista nuorista ei ole mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa ja sillä on suora yhteys heidän työllistymisen mahdollisuuksiin. On ensisijaista varmistaa, että työttömillä nuorilla olisi aina mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaansa hankkimalla tutkinto.

Tervehdimme ilolla syksyn budjettiriihessä päätettyä 30 miljoonan euron tukea 18–29-vuotiaiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistämiseen. Yksityiskohtia setelimallista odotetaan kuuluvaksi lokakuun lopulla, kun hallitus julkaisee kasvu- ja työllisyyspakettinsa. Olemme peräänkuuluttaneet nuorisotyöttömyyteen toimia, joihin voi tutustua täällä. 

Nuorisotyöttömyyteen puuttuminen on erittäin tarpeellista. Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on kasvanut ja työttömyysjaksot pidentyneet huomattavasti. Nykyisissä suhdanteissa nuorten tilanne on poikkeuksellisen vaikea, mutta rakenteellisten ongelmien vuoksi tilanne ei tule merkittävästi paranemaan ilman politiikkatoimia, vaikka suhdanteet helpottuisivatkin.

Millainen maailma nuoria odottaa?

Hallitusministerit korostivat puheissaan toivon merkitystä ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamista. Olemme tästä täysin samaa mieltä ja toivomme hallitukselta rohkeutta toteuttaa lupauksensa panostuksista nuoriin kunnianhimoisesti ja täysimääräisesti.

Haluamme myös muistuttaa, että nuorille toisten kunnioittaminen ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä. EU:n nuorisodialogin kevään 2024 kyselyssä suomalaisista nuorista valtaosa piti omassa elämässään tärkeinä arvoina ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista sekä vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien turvaamista.

Mikä olikaan budjettiriihi?

Hallituksen talousarvioprosessi sisältää kolme keskeistä paperia: hallitusohjelman, julkisen talouden suunnitelman sekä talousarvion. Hallitusohjelmassa asetetaan koko hallituskauden mittaisia suuria linjoja ja tavoitteita mm. valtiontalouden tasapainottamiseen. Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi julkisen talouden tasapainottuminen vuoteen 2031 mennessä. Tämä on vaatinut jo nyt useita lisäleikkausneuvottelukierroksia hallitusohjelmassa sovittujen menoleikkausten lisäksi.

Hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi valtioneuvosto laatii vaalikaudeksi julkisen talouden suunnitelman ja tarkistaa sen vuosittain seuraavaksi neljäksi vuodeksi keväällä pidettävissä kehysriihissä. Niissä sovitaan nimensä mukaisesti talouden kehyksistä, eli esimerkiksi ministeriökohtaisista budjeteista, joiden sisällä vuosikohtaiset talousarviot tehdään. Nyt syksyn budjettiriihessä neuvoteltiin kevään kehysriihipäätösten toimeenpanosta tulevalle vuodelle. Lisäksi neuvoteltiin ylimääräisistä lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat vuoden 2026 lisäksi myös vuodelle 2027.

• 8.8. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julkaistiin.
• 1.–2.9. Hallitus neuvotteli  budjettiriihessä.
• 22.9. Budjettiesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa.