Verkoston tarkoitus on vahvistaa kansanedustajien ja eduskunnan asiantuntijoiden tietopohjaa nuorten hyvinvoinnista ja oikeuksista sekä nuorisoalan tilanteesta. Verkosto kokoontuu ensimmäisen kerran keskiviikkona 8.6.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi haluaa koota nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneet kansanedustajat ja eduskunnan asiantuntijat yli puoluerajojen toimimaan entistä voimakkaammin nuorten aseman ja oikeuksien edistämiseksi. Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta hyvinvointi eriytyy. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena ja koulutuksellisena kysymyksenä. Niin sanotun kolmoiskriisin varjo on pisin juuri nykyisen nuoren sukupolven kohdalla: ilmastokriisi, maailmanlaajuinen koronapandemia ja Eurooppaa ravisteleva sota sekä murentavat nuorten tulevaisuususkoa että kaventavat heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan.
Eduskunnan Nuorten puolella -verkoston on tarkoitus vahvistaa kansanedustajien ja eduskunnan asiantuntijoiden tietopohjaa nuorten oikeuksista ja nuorisoalan tilanteesta, tunnistaa nuoriin liittyviä näkökulmia poliittisessa päätöksenteossa, tuoda nuorten tilannetta julkiseen keskusteluun ja mahdollistaa eduskunnan ja nuorisoalan toimijoiden välinen yhteydenpito. Verkoston toiminta on epävirallista.
“Etenkin nuoriin kohdistuneiden koronarajoitusten kohtuuttomuus ja niiden aiheuttamat yhteisöllisyys-, oppimis- ja mielenterveysvajeet ovat valpastuttaneet loputkin päättäjät ymmärtämään, että ilman nuoria meillä ei ole tulevaisuudessa mitään. Halusimme perustaa verkoston, jotta eduskunnan toimijoilla olisi mahdollisuus saada kootusti mahdollisimman laaja tilannekuva nuorten hyvinvoinnista ja tehdä yhteistyötä nuorten aseman parantamiseksi”, sanoo Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on kutsunut kansanedustaja Saara Hyrkön (vihr) Nuorten puolella -verkoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hyrkkö on ennen kansanedustajuutta toiminut aktiivisesti nuorisoalalla muun muassa opiskelijaliikkeessä ja partiossa sekä Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteerinä.
“Nuoret eivät ole vain tulevaisuuden tekijöitä, vaan tärkeitä jo tänään. Aivan liian moni nuori kokee tässä ajassa kohtuuttomia paineita ja merkityksettömyyttä. Toivon, että verkosto kokoaa yhteen yli puoluerajojen kansanedustajia, jotka ovat valmiita asettumaan nuorten puolelle ja varmistamaan, että nuorten oma ääni kuuluu siellä, missä päätöksiä tehdään – oli kyse sitten koulutuksesta, ilmastosta, mielenterveydestä tai turvallisuuspolitiikasta”, sanoo kansanedustaja Saara Hyrkkö.
Verkoston ensimmäisessä kokouksessa eduskunnalle luovutetaan Allianssin kokoama Mitä kuuluu nuorille -julkaisu. Tietopaketti on ajankohtainen ja laaja-alainen katsaus nuorten hyvinvoinnin tilasta vuonna 2022.
Nuorten puolella -verkosto kokoontuu ensimmäisen kerran 8.6.2022 eduskunnan Saarni-kabinetissa klo 15-16. Tuolloin eduskunnalle luovutetaan Allianssin kokoama Mitä kuuluu nuorille -tietopaketti.
Lisätietoja nuorten puolella -verkoston toiminnasta antavat:
Saara Hyrkkö, kansanedustaja
saara.hyrkko@eduskunta.fi
Riina Lumme, avustaja
riina.lumme@eduskunta.fi
Tai
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi:
Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
040 5879 514
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö
044 3141 324
katja.asikainen@nuorisoala.fi
Tiesitkö nämä viisi asiaa nuorista?
Keitä ovat nuoret? Nuoruus ei ole käsitteenä yksiselitteinen, vaikka sillä tarkoitetaan lapsuuden ja aikuisuuden välistä ikävaihetta. Nuorisolain määritelmän mukaan nuoria ovat alle 29-vuotiaat. YK määrittelee nuoriksi kaikki 15–24-vuotiaat. Nuorilta itseltään kysyttäessä he määrittelevät nuoriksi ovat noin 10–20-vuotiaat.
Nuorten kokemukset koronasta ovat eriytyneitä. Osalle tilanne on aiheuttanut suuria ongelmia, joillekin ei juuri lainkaan. Selvä enemmistö nuorista kuitenkin kärsi koronapandemian ja rajoitusten vaikutuksista. Korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kertoo pandemian ja rajoitustoimien vaikeuttaneen opiskeluaan.
Nuorten mielenterveyspommi tikittää. Jo ennen koronapandemiaa eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöstä, joten ne ovat olleet nuorten yleisimpiä terveysongelmia (THL 2022a). Kolme neljäsosaa mielenterveysongelmista puhkeaa ennen 25 vuoden ikää ja noin puolet jo ennen 14. ikävuotta. MIELI ry:n kesällä 2021 teettämän kyselyn mukaan 52 prosenttia 18-35-vuotiaista kertoo pandemian vaikuttaneen kielteisesti mielenterveyteensä.
Nuorten tulevaisuususko säröilee. Kaikista ikäryhmistä heikoimmin tulevaisuuteen suhtautuvat 26–35-vuotiaat, joista vain 66 prosenttia näkee tulevaisuutensa optimistisena. Myös onnelliseksi itsensä kokevien nuorten määrä on laskenut. Vuonna 2016 vähiten onnellinen ikäryhmä olivat 18–25-vuotiaat ja vuonna 2020 26–35-vuotiaat.
Nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta, mutta eivät innostu äänestämisestä. Kuntavaaleissa 2021 18–19-vuotiaiden äänestysprosentti oli 39,1 ja 20–24-vuotiaiden 34. Korkeakoulutetut nuoret äänestävät aktiivisimmin, pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneet vähiten. Nuoret naiset äänestävät aktiivisemmin kuin nuoret miehet. Ulkomaalaistaustaisista nuorista vuoden 2021 vaaleissa äänesti vain 17,4 prosenttia.
Nämä ja monta muuta kiinnostavaa faktaa nuorista löytyy Mitä kuuluu nuorille -tietopaketista, joka julkistetaan nuorten puolella -verkoston ensimmäisen kokouksen yhteydessä.
