Etsivää nuorisotyötä tehdään 60 prosentissa Suomen kunnista. Etsivän nuorisotyön nyt lakiin kirjattu laajentaminen kaikkiin kuntiin vaatii resursseja. Valtiovarainministeriö on leikkaamassa opetusministeriön budjetista juuri etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan budjettia useilla miljoonilla.
”Hallituksen budjettiriihessä hallituspuolueiden on pidettävä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön määrärahat vähintään tämän vuoden tasolla ja sitouduttava pitkäjänteiseen nuorisotyöttömyyden hoitoon,” vaatii Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.
Eduskunta päätti kesäkuussa nuorisolain täydentämisestä etsivän nuorisotyön osalta. Etsivä nuorisotyö kohtaa vaikeassa elämäntilanteessa tai syrjäytymisuhassa olevia nuoria, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa. Edellinen lama opetti, että mitä pidemmälle puuttuminen ja väliintulo jää, sen vaikeampaa nuoren elämän suuntaa on muuttaa. Työpajatoiminta parantaa nuoren arjenhallintaitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön.
”On tärkeää, että nuorten elämää ja kasvua tukevia ja heitä kohtaavia toimintamuotoja ja palveluita on riittävästi. Suomella ei ole varaa siirtää ongelmien hoitoa kymmenen vuoden päähän, antaa nuorisotyöttömyyden lisääntyä ja lisätä nuorten ongelmien kasvua ja kasaantumista,” sanoo Manninen
Nuorisotyöttömyys on hyvinvointiyhteiskunnassamme edelleen aivan liian korkea. Tällä hetkellä työttömänä on noin 38.000 nuorta. Tuhannen nuoren lasku vuoden takaiseen lukuun ei ole riittävä, vaan hallitukselta kaivataan lisää toimenpiteitä. Budjettikauden tähtäimellä tehdyt lyhytaikaiset toimenpiteet eivät riitä, vaan tarvitaan pitkäjänteisiä toimia. Hallituksen tulisi määritellä tavoitteensa nuorisotyöttömyyden vähentämisessä ja tehdä kokonaisvaltainen ohjelma tavoitteeseen pääsemiseksi.
”Tarvitaan resurssien kohdentamista ja jo tehtyjen toimien arviointia,” toteaa Hanna-Mari Manninen.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen p. 040 7177 494
pääsihteeri Jukka Tahvanainen p. 040 900 4875.