Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2022 huolestuttavia ovat nuorisotyöstä tehtävät säästöt. Samalla budjetissa on hyviä avauksia, jotka liittyvät erityisesti työllisyyden ja mielenterveyden vahvistamiseen. Jatkokäsittelyssä nuorisotyön budjetti tulee vakauttaa. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja nuorten työllisyyden vahvistamiseksi ja lisää rahoitusta mielenterveystoimiin. Harrastamisen mallia tulee vahvistaa. Nämä tehtävät jäävät osin nyt eduskunnalle tai ensi vuoden lisäbudjetteihin.
Nuorisotyöstä leikataan – syyttä
Nuorisotyön budjettiin tehdään noin 6 % leikkaus suhteessa viime vuoden varsinaisen budjetin tasoon. Syynä ovat alentuneet rahapelitoiminnan tuotot. Nuorisotyön valtionbudjetista noin puolet katetaan rahapelitoiminnan tuotoilla, noin puolet yleisistä budjettivaroista – siis lähinnä verovaroin. Vuonna 2022 rahapelitoiminnan tuotot alentuvat kolmanneksella vuoden 2019 tasoon nähden. Hallitus ilmoitti jo vuoden 2020 budjettiriihessä ja vuoden 2021 kehysriihessä, että tätä tuottojen alenemaa ei korvata enää vuonna 2022 täysimääräisesti yleisistä budjettivaroista. Rahapelitoiminnan tuoton alenemaa kompensoidaan kuitenkin edelleen suurelta osin. Kompensointi tehdään nuorisobudjetin lisäksi koko opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla – siis myös tieteen, liikunnan ja kulttuurin osalta.
Tilanne tuo esille kysymyksen rahapelaamisen ja nuorisotyön kytköksen tarpeellisuudesta.
“Rahapelaamisen ja nuorisotyön rahoituksen välinen kytkös tulee purkaa. Näillä asioilla ei ole muuta yhteyttä kuin budjetissa luotu keinotekoinen sidos”, toteaa Allianssin va. toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu.
Vuoden 2021 syksyllä hallitus aloittaa rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitettujen toimien rahoitusjärjestelmän uudistustyön. Tässä työssä myös nuorisoalan on määrä olla edustettuna.
“Korona-kriisi on koetellut nuoria: se on haastanut opiskeluja, työntekoa, harrastuksia ja muuta elämää. Kaikilla nuorilla ei mene huonosti, mutta kokonaiskuva on selvä: nyt tarvittaisiin enemmän, ei vähemmän nuorisotyötä. Rahoitus tulisi kytkeä yhteiskunnalliseen tarpeeseen, ei rahapelaamisen määrään”, Nalbantoglu kuvaa.
Harrastamisen malli etenee
Hallituksen tavoite peruskouluikäisten maksuttomasta harrastamisesta koulupäivän yhteydessä etenee hyvää vauhtia. Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen on varattu pysyvästi 14,5 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä työryhmä miettii parhaillaan mallin vakiinnuttamisen mahdollisuuksia. Allianssi on pitänyt esillä myös mallin laajentamista toisella asteella opiskeleville nuorille harrastussetelien avulla.
Budjetin julkaisun jälkeen on syntynyt nuorisoalalla keskustelua aluehallintovirastojen myöntämien lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan erityisavustusten kohtalosta.
“Näitä aluehallintovirastojen myöntämiä ns. kerhorahoja aiotaan ilmeisesti leikata. Tämän sinällään pienen, mutta vaikutuksiltaan nuorille merkittävän summan etsiminen on tärkeä tehtävä eduskunnalle”, pohtii vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen.
Saadaanko hoitotakuu viimein voimaan?
Hallitus päätti, että hoitotakuuta perusterveydenhuollossa parannetaan siten, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä koskisi myös mielenterveyshoitoa. Hoitotakuuta varten varattiin vuodelle 2023 yhteensä 50 miljoonan euron kehysvaraus jo aikaisemmin päätetyn 45 miljoonan euron lisäksi.
“Hoitotakuun vahvistaminen mielenterveyspalveluissa on hyvä asia. Matalan kynnyksen palvelujen saatavuus ja pitkät jonot ovat nuorten mielenterveyspalveluiden suurimpia ongelmia. Huolta kuitenkin herättää se, riittävätkö hoitotakuuseen varatut rahat. Hallituksen osoittamilla rahoilla pitäisi edistää hoitotakuuta kaikissa palveluissa, mutta jo pelkästään terapiatakuun toteuttaminen maksaisi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa”, toteaa vaikuttamisen asiantuntia Eero Löytömäki.
Työllisyyteen tulossa lisätoimia
Vuonna 2022 on tarkoitus tehdä nopeavaikutteisia työllisyystoimia, myös nuoriin liittyen. Lisäksi helmikuussa 2022 hallitukselta on odotettavissa lisää työllisyyspäätöksiä.
Hallitus pyrkii lisäämään osaavan työvoiman saatavuutta esimerkiksi uusilla viisumikäytännöillä. Lisäksi hallitus korottaa määräaikaisesti vuoden ajaksi opintotuen tulorajoja, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden työmahdollisuuksia ja helpottamaan yritysten työvoimapulaa.
“Vaikka korotus itsessään on hyvä asia, se ei kannusta työntekoon pitkäjänteisesti, jos kannustin poistetaan pian sen käyttöönoton jälkeen – puhumattakaan siitä, miten tempoileva tukipolitiikka vaikeuttaa opiskelijan arkea”, huomauttavat Asikainen ja Löytömäki.
Muita nuoriin liittyviä päätöksiä ovat esimerkiksi puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen lisääminen, jonka toivotaan tarjoavaan ammatillisia valmiuksia entistä useammalle nuorelle sekä lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto.
“Lapsivaikutusten arviointia tulisi laajentaa myös nuorivaikutusten arvioimiseen mahdollisimman pian lapsivaikutusten arvioinnista saatujen kokemusten perusteella, sillä lapsuuden ja nuoruuden välinen nivelvaihe on erityisen merkittävä ihmisen elämässä”, muistuttaa va. toiminnanjohtaja Nalbantoglu.
Lisätietoja
Ilmari Nalbantoglu, va. toiminnanjohtaja
ilmari.nalbantoglu@alli.fi
050 574 1112
Katja Asikainen, vaikuttamisen asiantuntija
Harrastaminen, koulutus, työllisyys
katja.asikainen@alli.fi
044 31 41 324
Eero Löytömäki, vaikuttamisen asiantuntija
Sosiaali- ja terveyspolitiikka
eero.loytomaki@alli.fi
050 462 4697
