Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi vetoaa kuntapäättäjiin
”Hyvin hoidettu nuorisotyö on yksi kunnan menestystekijöistä!”
Suomalaisen nuorisotyön resursseista päätetään kunnissa. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön noin 81 800 000 euroa (n. 900 milj. markkaa) vuosittain. Kuntien budjeteista nuorisotyön osuus on noin 0,6 %. Suomalainen nuorisotyö on kansainvälisestikin vertailtuna tehokasta ja tekee pienillä resursseilla koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tärkeää työtä. Nuorisotyöllä on myös laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä. KuntaSuomi 2004-tutkimusohjelman suuressa kuntalaistutkimuksessa nuorisotyö nousi kuntalaisten lisäinvestointikohteiden kärkeen. Taloudellisen tuen lisäksi nuorisotyö tarvitsee kuntapäättäjien tukea ja hyvää yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa voidakseen tehokkaasti hoitaa tehtäväänsä. Vetoamme, että kunnallisena päättäjänä turvaisitte vuoden 2003 talouden ja toiminnan suunnittelussa nuorisotyön toimintaedellytykset kunnassanne.
Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää toimintaa. Nuorisotyö on tehokas väliintulon väline jo syrjäytymiskierteen alkuvaiheessa, jolloin sekä henkiset että taloudelliset menetykset voidaan torjua. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen näkyy mm. nuorten lisääntyneenä päihteidenkäyttönä, väkivaltarikosten raaistumisena sekä hälyttävien nuorten alakulttuurien nousuna. Nuorisotyöttömien ”kova ydin”, noin 15 000 alle 25-vuotiasta nuorta ovat vakavassa syrjäytymisvaarassa. Jo yhden syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle voivat olla satojatuhansia euroja. Mikäli tämä vakavista elämänhallinnan vaikeuksista kärsivä joukko syrjäytyy pysyvästi työelämästä, siitä syntyy yhteiskunnalle noin 10 miljardin euron lasku, ennen kuin nämä nuoret ovat täyttäneet 60 vuotta.
Nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä vain paikallisella, yli hallinto- ja sektorirajojen ulottuvalla yhteisellä työllä. Nuorisotyössä ongelmat havaitaan usein ensimmäisenä. Nuorisotyöntekijällä on nuorten arjen tuntijana tärkeä rooli viranomaisyhteistyössä. Vapaaehtoiseen kohtaamiseen pohjaava nuorisotyö tavoittaa myös ne nuoret, joihin on muilla viranomaisilla on vaikeuksia saada kontakti. Mitä pidemmälle syrjäytymiskierteessä mennään, sitä enemmän myös tulevaisuudessa joudutaan lisäämään korjaavan toiminnan resursseja. Kehittämispolkujen avaamisessa tarvitaan hyvin yksilökohtaisia ja räätälöityjä toimenpiteitä. Mm. nuorten työpajat tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Työpajoja on 218 ja niissä saa vuosittain 10.000 työtöntä nuorta vahvistusta urasuunnitelmilleen sekä eväitä työelämään ja opintoihin. Työpajajakson jälkeen lähes kaksi nuorta kolmesta on sijoittunut joko työelämään tai opiskelemaan.
Hyvin hoidettu nuorisotyö on yksi kunnan menestystekijöistä. Tätä vahvistaa mm. Allianssin ja Kuntaliiton yhdessä toteuttaman Nuorten Suomi 2001 tutkimuksen tulokset. Mitä positiivisemmat käsitykset nuorelle on syntynyt omasta kotikunnasta, sitä vähemmän hänellä on poismuuttoaikeita ja sitä todennäköisempi paluumuuttaja hän on. Tyytyväisyyden tärkeimmät tekijät ovat kokemukset nuorten elinolojen hoidosta sekä kokemukset omista vaikutusmahdollisuuksista kotikunnassa. Osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksien tarjoamisessa nuorisojärjestöillä on edelleen keskeinen sija. Yli 50 % nuorista toimii tänä päivänä nuorisojärjestöissä. Järjestöjen lisäksi maassamme toimii tällä hetkellä noin 150 kunnassa erilaisia nuorten osallisuushankkeita. Näitä ovat mm. nuorisovaltuustot ja Nuorten ääni- ryhmät. Ryhmien edustajilla on useissa kunnissa puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnallisissa valmistelu- ja päätöksentekoelimissä. Kokemukset ovat rohkaisevia. Nuorten elinoloihin ja osallisuuteen kannattaa sijoittaa juuri nyt, kun elämme keskellä voimakasta ja keskittävää muuttoliikettä. Kunnan menestys perustuu myös tulevaisuudessa osaaviin ja yrittäviin kuntalaisiin.
Sijoitus nuorisotyöhön kannattaa myös lyhyemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Esimerkiksi yhtä julkista tukieuroa kohden nuorisojärjestöt tekevät neljän euron arvosta toimintaa. Lisäksi nuorisojärjestöissä vuosittain tehtävä vapaaehtoistyö on arvioitu noin kahden miljardin markan arvoiseksi, mikäli vapaaehtoisten sijasta työn tekisi palkattu henkilöstö.
Aito valinnanmahdollisuus edellyttää myös valmiuksia. Valmiuksien kehittämisessä koululla ja kodilla on edelleen keskeinen rooli, mutta entistä tärkeämmäksi on noussut oppiminen vapaan kansalaistoiminnan ja vertaisryhmien kautta. Tämä ns. kansalaisoppiminen perustuu ennen muuta omien halujen ja tarpeiden pohjalta tapahtuvaan kokemukselliseen oppimiseen. Kansalaisoppimisen avulla hankitaan kokemuksia, kiinnostusta, taitoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen työelämään, kulttuuriin, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen elämään osallistumiselle. Tässä toiminnassa nuorisotyöllä on vuosikymmenten perinne.
Nuorisotyötä säätelee nuorisotyölaki. Nuorisotyö kuuluu lain mukaan kunnan toimialaan. Nuorisotyö määritellään laissa nuorten elinolojen parantamiseksi ja edellytysten luomiseksi nuorisotoiminnalle. Nuorisotoiminnalla laissa tarkoitetaan nuorten kansalaistoimintaa, joka edistää nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia. Lisäksi nuorten osallisuutta ja nuorten elinolojen hoitoa on määritelty useissa kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut.
Nuorisotyön perustehtävä on nuorten tasa-arvoisten valinnanmahdollisuuksien kehittäminen sekä nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen. Nuorisotyön perusarvona on näkemys nuoresta toimijana, ei toiminnan kohteena ja usko nuoren kykyyn tehdä oman elämänsä ja yhteiskunnan kannalta järkeviä valintoja. Nuorisotyö avaa sadoille tuhansille nuorille vertais- ja aikuistuen avulla mielekkään oppimisen ja tekemisen tiloja. Tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuuksien kautta oikeus ja valmiuksien kasvun kautta myös vastuu oman elämänsä rakentamiseen. Tähän työhön kutsumme myös Teitä kuntapäättäjänä mukaan.