Antti Rinteen hallituksen neuvottelut vuoden 2020 valtion talousarviosta käydään 17-18.9. Hallituksen ensimmäisen budjetin määrärahoista on puhuttu siitä lähtien, kun valtiovarainministeriö julkaisi oman esityksensä budjetista elokussa.
Hallituksen budjettineuvotteluissa ratkaistaan monta nuorisoalalle tärkeää asiaa. Allianssi kävi keväällä Rinteen hallitusohjelmaa läpi nuorten näkökulmasta ja arvioi ohjelmassa olevan: “Paljon epämääräistä hyvää, mutta liian vähän kunnianhimoa”. Budjettineuvotteluissa ratkaistaan, miten epämääräinen hyvä nuorille konkretisoituu. Mitkä ovat nuorten kannalta keskeisimmät kysymykset, joista hallituspuolueet neuvottelevat ensi viikolla? Lue tärppilistamme budjettineuvottelujen seurantaan!
1. Koulutukseen lisää rahaa – mutta kuinka paljon?
Yksi näkyvimmistä kiistoista valtiovarainministeriön budjettiesityksen julkaisun jälkeen on käyty korkeakoulujen rahoituksesta. Suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen on esitetty 5 miljoonan euron lisäystä, yliopistoille 10 miljoonan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt hallitusohjelman mukaisesti 40 ja 20 miljoonan euron nostoa.
Hallituksen sisällä on erimielisyyttä erityisesti korkeakoulutuksen budjetista. Toisessa vaakakupissa ovat vaalilupaukset ja hallitusohjelman kirjaus, toisessa heikentyvät taloussuhdanteet ja eri näkemys siitä, mille vuosille korkeakoulujen rahoituksen korotus sijoittuu. Allianssin vaakakuppi kallistuu korkeakoulujen puoleen ja satsauksille nuorten koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa lisätä korkeakouluihin aloituspaikkoja vähintään 5000 opiskelijalle ja jotta yhä useampi nuori pääsee opiskelemaan, täytyy aloituspaikkoihin löytää rahaa.
2. “Vappusatanen” tulee – entä nuorten sosiaaliturva?
Sosiaalipolitiikan puolella hallitus näyttää selvästi priorisoineen eläkeläsköyhyyttä muita kysymyksiä, kuten vaikkapa nuorten sosiaaliturvaa, korkeammalle.
Siksi nuorisoalalla ei tässä budjetissa ole sosiaaliturvan suhteen juurikaan jännitettävää. Kun “vappusataseen”, eli pienimpien eläkkeiden korotuksiin, täräytetään yli 180 miljoonan lisärahoitus, ei nuorten sosiaaliturvan kehittämiseen ymmärrettävästi jää juurikaan pelivaraa.
Opiskelijoille on sentään luvassa jotain pientä, kun opintotuki sidotaan jälleen indeksiin elokuusta 2020 alkaen. Lisäksi perheellisten opiskelijoiden elämää helpotetaan korottamalla opintotuen huoltajakorotusta 25 eurolla kuukaudessa. Hallitus aikoo myös korottaa perusturvaa, kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahaa sekä työmarkkinatukea, 20 eurolla kuukaudessa. Näistä etenkin työmarkkinatuen korotus koskee myös nuoria, sillä noin joka neljäs työmarkkinatuen saajista on nuori. Korotus koskeekin yli 45 000 nuorta.
Kovinkaan paljoa ei budjetti siis nuorten sosiaaliturvaan anna. Tällä hallituskaudella on kuitenkin tarkoitus aloittaa myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Toivottavasti sitä tehdessä nuorten asia nousee korkeammalle kuin tässä hallituksen ensimmäisessä budjetissa. Saa nähdä.
3. Entä nuorisotakuu?
Nuorisotakuu, eli tavoite siitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa, on ollut voimassa jo vuodesta 2013 lähtien. Myös Rinteen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään sen toteutumista.
Nykyinen hallitus on siis jo maan kolmas hallitus, jonka valtakaudella nuorisotakuuta kehitetään. Jokainen hallitus on kuitenkin lähestynyt nuorisotakuuta omalla tavallaan: Kataisen-Stubbin hallitus budjetoi lisärahaa TE-toimistoille ja pyrki takaamaan jokaiselle nuorelle paikan amikseen tai lukioon. Sipilän hallitus taas perusti hankerahalla Ohjaamoja, joihin nuorten palvelut paketoitiin yhteen matalan kynnyksen toiminnaksi. Lisäksi nuorisotakuuta on edistetty esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan avulla.
Mutta minkälainen on Rinteen hallituksen nuorisotakuu? Nuorisosta kyllä puhutaan paljon, mutta rahaa ei tunnu nuorille löytyvän. Työ- ja elinkeinoministeriön budjettiesitys lupaa nuorisotakuun toteuttamiseen ja TE-toimistojen määräaikaishaastatteluihin vain 5 miljoonaa euroa. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön on opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksessä varattu 2 miljoonan lisärahoitus, mutta valtiovarainministeriön papereissa määrärahan korotus on pyöreät nolla euroa. Ohjaamoista ei puhuta mitään ja toivottu päätös niiden vakinaistamisesta jää odottamaan myöhempiä aikoja.
Toivotaan, että Rinteen hallituksen näkemys nuorisotakuusta kirkastuu vielä. Muuten tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta jää kyllä toteutumatta.
4. Nouseeko ilmastotoimien ja luonnonsuojelun kunnianhimon taso?
Ilmastonmuutoksen torjuminen on edullisempaa kuin sen korjaaminen. Näkyykö tämä hallituksen ensimmäisessä budjetissa? Luonnonsuojelun määrärahaa on ehdotettu korotettavan 25 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa luonnonsuojelun rahoitukseen on luvattu 100 miljoonan euron korotus vuodessa. Metsähallituksen ylläpitämien retkeilypaikkojen korjausvelkaa on ehtinyt jo kertyä vuosien varrella ja nuorten paljon käyttämät retkeilypaikat kaipaavat päivitystä.
Nuorilla on suuret odotukset hallituksen ilmastopolitiikkaa kohtaan, sillä vähempään ei ole varaa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2035 ja tämä on mielestämme yksi hallitusohjelman tärkeimmistä linjoista. Jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, tarvitaan nykyistä enemmän ilmastotoimia. Tämän toivomme näkyvän ensi vuoden budjetissa ilmastotyön rahoituksena, haitallisten tukien karsimisena ja hiiltä sitovien metsien kasvattamisena. Luonnonsuojelun rahoituksen lisäksi budjettineuvotteluissa nähdään, laskeeko hallitus turpeen verotukea ja teollisuuden päästökauppakompensaatiota vuonna 2020.
5. Mitä nuorisoalan rahoituksessa tapahtuu?
Nuorisotyötä tekevien rahoitus elää epävarmaa aikaa. Nuorisotyötä rahoitetaan runsaasti rahapelitoiminnan tuotoista, jossa määräraha on laskenut juuri nuorisotyön osalta miljoonan euron verran edellisvuoteen nähden. Kuinka hallitusohjelman lupaus kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan vähenevien määrärahojen kompensoinnista toteutetaan? Näkyykö kuntien nuoriso- ja liikuntatoiminnan rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa?
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero ilmoitti viikko sitten Veikkauksen toimintaan ja rahapeliautomaatteihin liittyviä uudistuksia. Näiden toimien vaikutuksen on arvioitu olevan veikkausvoittovaroissa jopa runsaat 100 miljoonaa euroa.
+1: Tuleeko tulevaisuusinvestointeja?
Hallitusohjelmaa rahoitetaan valtion vuosittaisella talousarviolla, minkä lisäksi hallitusneuvotteluissa sovittiin kertaluontoisista tulevaisuusinvestoinneista. Tulevaisuusinvestoinneissa on monta nuorille tärkeää lupausta: mm. maksuttoman ehkäisyn kokeilu, ammatillisen koulutuksen opettajien lisääminen, liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen, etsivät nuorisotyön vahvistaminen, luonnonsuojelun satsaukset sekä negatiivisen tuloveron kokeilu.
Tulevaisuusinvestoinnit eivät olleet mukana valtiovarainministeriön esityksessä, vaan niistä päätetään hallituksen budjettineuvottelussa. Hyvien uudistusten toteuttamiseen ei siis vielä ole osoitettu varoja. Odotamme tuloksia jännityksellä ja toivomme, että mahdollisimman moni tärkeä tulevaisuusinvestointi etenee budjettivuonna 2020!
Lisätiedot:
Niina Ratilainen
vaikuttamisen asiantuntija, osaaminen ja ilmasto
niina.ratilainen@alli.fi
p. 050 378 7791
Eero Löytömäki
vaikuttamisen asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikka
eero.loytomaki@alli.fi
p. 044 416 5262