Kymmenen suomalaista kansalaisjärjestöä on tänään julkaissut ohjenuoransa ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi tulevissa kuntavaaleissa.
Järjestöt ovat laatineet kunnille listan konkreettisia toimenpiteitä, joilla Suomesta tehdään hiiliineutraalia yhdessä kuntalaisten kanssa. Järjestöt painottavat, että monia ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin ehkäisemisen kannalta välttämättömiä päätöksiä tehdään kuntatasolla. Toimenpiteistä monet koskevat esimerkiksi kestävää liikennettä ja energiaa.
“Hiilineutraalissa Suomessa vähäpäästöinen liikkuminen on helppoa ja yksityisautoilun tarve vähenee. Liikenneverkon suunnittelussa priorisoidaan kävelyä, pyöräilyä ja houkuttelevia liikennepalveluita. Veronmaksajien rahoja ohjataan julkisen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen samalla, kun haitallisia tukia puretaan”, toteaa Olli Tiainen Greenpeacesta.
Energiantuotannon osalta järjestöt peräänkuuluttavat tehokkaita ja vaikuttavia ilmastotekoja. Lämmityksessä pitää päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja kestämättömästä bioenergiasta. Kuntien onkin laadittava suunnitelma siitä, miten fossiilisista luovutaan, polttoon perustumattomat ratkaisut edellä.
“Fossiilisten ja kestämättömän biomassan polton aika on ohi. Erityisesti turpeesta on luovuttava mahdollisimman nopeasti. Suunnaksi pitää ottaa polttoon perustumattomat ratkaisut ja energiatehokkuuden parantaminen. Uusiutuviin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin panostaminen on myös kuntien talouden ja työllisyyden kannalta järkevää“, sanoo Liisa Toopakka Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämisen tulee näkyä myös siinä, miten kunnan varoja käytetään. Julkisissa hankinnoissa tulee edellyttää ilmastovaikutuksien arviointia ja lisätä esimerkiksi kasvisperäisen ruuan osuutta. Myös kuntien omaisuutta voidaan käyttää ilmastokriisin torjuntaan esimerkiksi ohjaamalla varat pois fossiilisijoituksista ja luopumalla omien metsien tuotantotavoitteista.
Kuntien metsiä tulee tarkastella monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet edellä. Kaavoituksella varmistetaan monimuotoisuudelle elintärkeiden ketojen, niittyjen ja vapaiden rantojen säilyminen.
“Kuntavaalit näkyvät konkreettisesti lähiluonnossamme. Lähimetsiemme kohtalosta päätetään valtuustosaleissa. Monessa kunnassa on viime aikoina suojeltu metsiä METSO-ohjelmassa ja päätetty siirtyä esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen, mikä kertoo, että kunnilla voi olla merkittävä rooli monimuotoisuuden turvaajina ja kestävän metsäpolitiikan edelläkävijöinä”, sanoo ilmastovastaava Bernt Nordman WWF Suomesta.
Järjestöjen toimenpidelistan pääset lukemaan täältä.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Olli Tiainen
Ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Norden
olli.tiainen@greenpeace.org
040 164 8606
Bernt Nordman
Ilmastovastaava, WWF Suomi
bernt.nordman@wwf.fi.
050 525 0348
Miikka Hast
Puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland
miikka@splitlines.com
050 5824199
Lasse Leipola
Ilmastoasiantuntija, Finnwatch
lasse.leipola@finnwatch.org
044 491 9401
Liisa Toopakka
Suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
liisa.toopakka@sll.fi
0405042989
Ilmari Nalbantoglu
Va. toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
ilmari.nalbantoglu@alli.fi
050 574 1112
Niina Ratilainen
Vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi
niina.ratilainen@plan-international.org
050 378 7791