Marraskuun alussa vietetään Politiikkaviikkoa. Tänä vuonna teemana on Vaikuttamisrauha-kampanja, jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria sekä nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.
”Yhteiskunta pyörii politiikan ympärillä.” Näin toteaa Allianssin puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Elisa Gebhard (Sd) tuulisena iltapäivänä Helsingin Merihaassa. Gebhardin mukaan politiikasta puhuminen on edelleen työn takana.
– Vaikuttaa siltä, ettei politiikka ole edelleenkään luonteva osa koulujen arkea. Tähän toivoisin, että Politiikkaviikko voisi tehdä muutoksen, hän toteaa.
Gebhard korostaa, että mitä aiemmin nuoret saavat tietoa politiikasta, sitä herkemmin he myös lähtevät mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tämä pätee osittain myös äänestämiseen, sillä tutkimusten mukaan ensimmäisellä äänestyskerralla on suuri vaikutus siihen, päättääkö nuori käydä äänestämässä jatkossakin.
Viime vuonna yli 1000 nuorta tavoittaneella Politiikkaviikolla pyritäänkin nyt kertomaan nuorille heidän omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Kampanjan yhtenä tavoitteena on myös keskustelukulttuurin parantaminen.
– Demokratian kannalta on todella tärkeää, että jokainen kokee turvalliseksi sanoa mielipiteensä ääneen ja osallistua politiikkaan, Gebhard vetoaa.
Demokratian kannalta on todella tärkeää, että jokainen kokee turvalliseksi sanoa mielipiteensä ääneen ja osallistua politiikkaan.
Elisa Gebhard
Mutta miten on asian laita, kuinka laajalti politiikkaa kouluissa nykyään käsitellään?
Soitto Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n puheenjohtaja Eero Kituselle paljastaa, että tilanne on parempaan päin.
– Puoluepolitiikan opettaminen on tämän päivän koulu- ja oppilaitosarkea. Opetussuunnitelmakin ohjaa erilaisten näkökulmien tarkastelemiseen, puheenjohtaja kiteyttää.
Kitunen korostaa, että vaikka politiikasta puhutaankin avoimesti, ei koulun tarkoitus ole indoktrinoida oppilaitaan: lähestymistavan tulee olla mahdollisimman neutraali. On kuitenkin hyväksyttävää, jopa suotavaa, että esimerkiksi yhteiskuntaopin opettaja tuo omia mielipiteitään esille.
– Ilman muuta, opettaja ei muiden kanssa kommunikoidessaan voi hypätä itsensä ulkopuolelle. On myös ihan rehellistäkin kertoa oppilaille, että mitä itse yhteiskunnallisista kysymyksistä ajattelee, Kitunen tiivistää.
Politiikkaviikolla nuoret oppivat oikeuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Hyvä niin. Mitä tavanomaisempaa ja avoimempaa politiikasta puhuminen on, sitä paremmin yhteiskuntamme voi.
Jokaisen viikon tulisi olla Politiikkaviikko.
Artikkelin kirjoitti Allianssin tutkiva somettaja Jaakko Oleander-Turja.
