Juustohöylä seis – nuorisotyö on jo säästötalkoonsa tehnyt

Uutiset 16.6.1998

Hallintoministeri Jouni Backman, sisäasiainministeriö
Kulttuuriministeri Claes Andersson, opetusministeriö

Juustohöylä seis – nuorisotyö on jo säästötalkoonsa tehnyt

Kuntien peruspalveluiden turvaamista selvittävä työryhmä on pyytänyt eri ministeriöiltä kesäkuun loppuun mennessä ehdotuksia tulevaa hallituskautta koskevista toimenpiteistä, joilla kuntien tehtävät ja rahoitus voidaan saada tasapainoon. Nuorisotyö on yksi opetusministeriön kautta rahoitetuista kunnallisista palveluista.

Veikkauksen tuotto palautettava oikeisiin kohteisiinsa

Nuorisotyön valtionosuudet rahoitetaan Veikkauksen tuotosta. Veikkauksen tuotto on veikkausasetuksen mukaan käytettävä taiteen, urheilun, nuorisotyön sekä tieteen tukemiseen. Kuluvan vuosikymmenen aikana nuorisotyö on menettänyt suhteellista osuuttaan kokonaispotista enemmän, kuin mikään muu edunsaajaryhmä. Vuonna 1989 nuorisokasvatustyöhön käytettiin 160 miljoonaa markkaa, joka oli lähes 13 % Veikkauksen tuotosta. Vuonna 1997 nuorisokasvatukseen riitti enää 103 miljoonaa markkaa, joka on alle 6 % kokonaistuotosta. Kunnille nuorisotyöhön kohdennetut valtionosuudet ovat samana aikana pudonneet yli 70 miljoonasta markasta 37 miljoonaan markkaan.

Syynä rajuun pudotukseen ovat olleet säästötoimet, joiden seurauksena Veikkauksen hyvin kehittynyttä tuottoa on leikattu budjetin yleiskatteisten menojen peittämiseen. Lisäksi jakosuhteita eri edunsaajien välillä on muutettu siirtämällä mm. kulttuurin alueella aiemmin budjettivaroilla maksettuja lakisääteisiä menoja Veikkauksen tuotosta maksettaviksi. Myös kuntien yleiset valtionosuuksien leikkaukset ovat heijastuneet nuorisotyön rahoitukseen.

Samaan aikaan paineet ja tarpeet nuorisotyölle ja -toiminnalle ovat kasvaneet mm. laman ja koulujen kerhotoiminnan supistamisen myötä. Tarpeiden ja resurssien kehityksen ristiriitaa on paikattu siirtämällä toimintoja ennestäänkin vähäiseltä palkatulta henkilöstöltä vapaaehtoisille sekä karsimalla toimintoja. Kehitys on johtamassa vapaaehtoisten loppuunpalamiseen ja lisännyt nuorten eriarvoistumista.

Jotta nuorisotyölle ja -toiminnalle voidaan jatkossa taata tarpeelliset toimintaedellytykset, on

1. Veikkauksen tuotto palautettava takaisin sen alkuperäisiin käyttötarkoituksiin, jota myös eduskunnan sivistysvaliokunta on kannanotoissaan edellyttänyt.
2. nuorisotyön prosentuaalinen osuus Veikkauksen tuotosta on nostettava kymmeneen prosenttiin.
3. kuntien nuorisotyöhön suunnattava valtionosuus on palautettava vuosikymmenen alun tasolle ja säädöksillä varmistettava, että valtionosuus käytetään veikkausasetuksen mukaisesti nuorisotyöhön. 

Nuorisotyössä on kysymys mahdollisuuksien tasaamisesta

Nuorisotyössä on pohjimmiltaan kysymys nuorten tasa-arvoisten valinnanmahdollisuuksien kehittämisestä sekä nuorten kasvun ja osallisuuden tukemisesta. Nuorisotyön perusarvona on näkemys nuoresta toimijana, ei toiminnan kohteena ja usko nuoren kykyyn tehdä oman elämänsä ja yhteiskunnan kannalta järkeviä valintoja. Nuorisotyö avaa sadoille tuhansille nuorille vertais- ja aikuistuen avulla mielekkään oppimisen ja tekemisen tiloja. Tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuuksien kautta oikeus ja valmiuksien kasvun kautta myös vastuu oman elämänsä rakentamiseen.

Erityinen vastuu nuorisotyöllä on niistä nuorista, jotka ovat epävarmoja tulevaisuuden vaihtoehdoista eivätkä löydä paikkaansa yhteiskunnassa. Nuorisotyöllä on eri sektoreita läpileikkaavana ja hallinnonaloja yhdistävänä tekijänä parhaat mahdollisuudet tarkastella nuoren elämäntilannetta kokonaisuutena. Mahdollisuuksien luominen ja nuorten elinolojen parantaminen edellyttävät monen eri hallinnonalan samanaikaista yhteistä työtä ja hyvää verkostoitumista.

Aito valinnanmahdollisuus edellyttää myös valmiuksia. Valmiuksien kehittämisessä koululla ja kodilla on edelleen keskeinen rooli, mutta entistä tärkeämmäksi on noussut oppiminen vapaan kansalaistoiminnan ja vertaisryhmien kautta. Tämä ns. kansalaisoppiminen perustuu ennen muuta omien halujen ja tarpeiden pohjalta tapahtuvaan kokemukselliseen oppimiseen. Kansalaisoppimisen avulla hankitaan kokemuksia, kiinnostusta, taitoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen työelämään, kulttuuriin, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen elämään osallistumiselle.

Nuorisotyö kuntien menestystekijänä

Hyvin hoidettu nuorisotyö on myös yksi kunnan menestystekijöistä. Tätä vahvistaa mm. Nuorten Suomi 2001 tutkimuksen tulokset, joiden mukaan nuorten kokema tyytyväisyys oman kotikunnan nuorille osoittamiin palveluihin sekä käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista on yhteydessä nuorten muuttoaikeisiin. Mitä positiivisemmat käsitykset nuorelle on syntynyt, sitä vähemmän hänellä on poismuuttoaikeita ja sitä todennäköisempi paluumuuttaja hän on. Erityisesti nuorten elinoloihin ja vaikutusmahdollisuuksiin kannattaa sijoittaa juuri nyt, kun elämme keskellä voimakasta ja keskittävää muuttoliikettä. Kunnan menestys perustuu myös tulevaisuudessa osaaviin ja yrittäviin kuntalaisiin.

Nuorisotyö nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääjänä ja demokratian tukena

Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että nuorisojärjestöt ovat yhteiskunnan merkittävin demokratiakoulu. Tätä vahvistaa mm. nykyisten ministereiden ja kansaedustajien taustojen tarkastelu, joissa lähes poikkeuksetta on kokemuksia nuoriso- tai opiskelijajärjestöissä toiminnasta.

Tänä päivänä on lisäksi yli sadassa kunnassa toiminnassa tai vireillä erilaisia nuorten osallisuutta lisääviä hankkeita ja kokeiluja. Näiden tavoitteena on vahvistaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia sekä kaventaa päätöksenteon ja nuorten arkipäivän välistä kuilua.

Nuorisotyö on myös taloudellisesti kannattavaa

Nuorisotyöhön sijoittaminen on myös taloudellisesti tarkastellen kannattavaa. Esimerkiksi yhtä julkista tukimarkkaa kohden nuorisojärjestöt tekevät yli kolme lisämarkkaa toiminnan kautta. Vuonna 1996 valtakunnalliset nuorisojärjestöt tekivät 39,4 miljoonan markan avustuksella yhteensä 168,7 miljoonan markan arvoisen toiminnan. Lisäksi nuorisojärjestöissä vuosittain tehtävä vapaaehtoistyö on arvioitu noin kahden miljardin markan arvoiseksi, mikäli vapaaehtoisten sijasta työn tekisi palkattu henkilöstö.

Toisaalta nuorisotyö on tyypillisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. Nuorisotyö on tehokas väliintulon väline jo syrjäytymiskierteen alkuvaiheessa, jolloin sekä henkiset että taloudelliset menetykset voidaan torjua. Yhden laitoshoitopäivän hinta on noin 1000 markkaa, eli vuodessa kustannuksia kertyy nuoren kotikunnalle 360.000 markkaa. Samalla summalla kunta pystyisi palkkaamaan kaksi nuorisotyöntekijää.

Työpajat ovat varsin uusi ja voimakkaasti kehittyvä toimintamuoto nuorisotyössä. Työpajoja on 350 ja niissä saa vuosittain 10.000 työtöntä nuorta vahvistusta urasuunnitelmilleen sekä eväitä työelämään ja opintoihin. Vuoden työpajajakson jälkeen lähes kaksi nuorta kolmesta on sijoittunut joko työelämään tai opiskelemaan.

Nuorisotoiminta ja mielekäs vapaa-aika on myös tunnustetusti yhä merkittävämpi oppimisen ja innovaatioiden kasvualusta. Kansalaistoiminta luo myös kysyntää esimerkiksi erilaisille harrastusvälineille ja palveluille ja on myös siten parantamassa alueensa taloutta.


Avainsanat: