Harrastamisen Suomen mallia ehdotetaan lisättäväksi nuorisolakiin, vaikka siinä on useita puutteita eikä sen vaikuttavuutta ole tutkittu tai arvioitu. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi pitää erittäin huolestuttavana riskiä siitä, että malli jakaa nuoret A- ja B-luokan harrastajiin.
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Mallin ei kuitenkaan tiedetä tehokkaasti puuttuvan nuorten harrastuspudokkuuteen. Vaarana on, että kuntien välille jää isoja eroja toiminnan laadussa, mikäli kuntia ei velvoiteta toimimaan yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti.
“Harrastamisen Suomen malli suosii lyhytkestoista harrastamista ja se uhkaa luoda niin sanottuja A- ja B-luokan harrastuksia. Ne lapset ja nuoret, joiden perheissä on sosioekonomista pääomaa, voivat edelleen harrastaa omalla kustannuksellaan tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti ja laadukkaasti. Niille lapsille ja nuorille, joilla näitä mahdollisuuksia ei ole, tarjoutuu mallin kautta mahdollisuus vain näennäiseen kerhotoimintaan”, toteaa Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.
Harrastamisen Suomen mallin pilottikokeilujen vaikutuksia ei ole arvioitu. Muun muassa lapsiasiavaltuutettu on nostanut esille vuoden 2022 eduskuntakertomuksessaan suomalaisen lainsäädännön heikon lapsivaikutusten arvioinnin. Esimerkiksi koulutuspoliittisten uudistusten taustalla ollut tietopohja näyttäytyy osin heikkona, eikä reformien vaikutuksia ole seurattu ja arvioitu huolellisesti. Harrastamisen Suomen mallin perusteella sama toimintatapa näyttää läpileikkaavan opetus- ja kulttuuriministeriössä myös nuorisotyön ja -politiikan yksikön lakiuudistuksia.
“Nuorten yhteisöllisyyden vahvistamiselle on koronarajoitusten jälkeen suurempi tarve kuin koskaan aiemmin. Ilman kunnollista arviointia emme tiedä, tavoittavatko kouluilla toimivat harrastuskerhot niitä nuoria, jotka ovat heikommassa asemassa tai joilla ei ollut ennen mallia mielekästä harrastusta. Emme siis tiedä, vastaako malli sille asetettuihin tavoitteisiin”, Asikainen toteaa.
Koska harrastuspudokkuus on suurinta yläkouluikäisilla ja toisella asteelle siirtyvillä nuorilla, Allianssi on ehdottanut opetus- ja kulttuuriministeriölle kokeilua vanhemmille nuorille tarjottavasta harrastussetelistä, jolla nuori voisi valita itselleen mieluisan harrastuksen myös muualta kuin koulun yhteydessä järjestettävistä kerhoista.
Harrastamisen Suomen mallin sisältävä nuorisolakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 7.4.2022, jonka lakiesitystä mahdollisesti tarkennetaan ja sen jälkeen esitys annetaan eduskunnalle. Päivitetyn nuorisolain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Lisätietoja:
Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö
katja.asikainen@nuorisoala.fi
044 3141 324
