KANSALAISJÄRJESTÖJEN TYÖLLISYYSRYHMÄ
c/o Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry.
Tiedotusvälineille 2.9.1997
Työministeriön talousarvioesitys vuodelle 1998 lupaa
KANSALAISJÄRJESTÖJEN TYÖLLISTÄMISELLE VAIN VÄHÄN UUSIA EVÄITÄ
– Työministeriön talousarvioesitys vuodelle 1998 ei mahdollista merkittävää työllistymisen lisäystä
kansalaisjärjestöihin. Hyviä kokemuksia tuottaneen työllistämispalvelun lakkauttaminen ensi vuoden alusta
vaikeuttaa järjestöjen mahdollisuuksia tarjota työttömille työtilaisuuksia, toteaa kansalaisjärjestöjen
työllisyysryhmän puheenjohtaja Risto Kauppinen. Myönteistä esityksessä on lisääntyvä tuki työttömien
yhdistyksille. Muille kansalaisjärjestöille budjetista löytyy vain vähän ilonaiheita.
Talousarvioesityksessä työllisyyspoliittinen rakennetuki esitetään muutettavaksi uudeksi työllisyyspoliittiseksi
projektitueksi (34.06.62.). Tuen markkamäärä pysyy tämän vuotisella tasolla 60 miljoonassa markassa. Tästä
summasta merkittävä osa kuluu jo käynnissä olevien työllisyyshankkeiden toteutukseen, eikä uusille
innovatiivisille kokeiluille jääne riittävästi tilaa. Kansalaisjärjestöjen 13.6. julkistamassa työllisyysvisiossa
projektituen määrää ehdotettiin lisättäväksi voimakkaasti. Lisäksi projektituki tulisi olla
siirtomäärärahatyyppinen, jotta vuodenvaihde ei aiheuttaisi katkoksia projektien toteuttamisessa. Toistaiseksi
on myös epäselvää se, kenelle ja minkätyyppisiin hankkeisiin uusi projektituki kohdennetaan. Lisäksi
kansalaisjärjestöt kaipaisivat pikaisesti tietoa mahdollisesta omarahoitusosuudesta.
Työvoimapolitiikan toimeenpanossa uutena toimenpiteenä käyttöönotettava yhdistelmätuki tuo uusia
mahdollisuuksia kaikille työnantajille – myös kansalaisjärjestöille. Yhdistelmätuen kohdentuminen vain yli 500
päivää yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden työllistämiseen heikentää toisaalta muiden pitkäaikaistyöttömien
työllistymistä. Merkittävimmin muiden pitkäaikaistyöttömien sijoittumismahdollisuuksia kansalaisjärjestöihin
heikentää valtion työllistämispalvelun lakkauttaminen vuoden 1998 alusta. Työllistämispalvelun avulla järjestöt
ovat pystyneet helposti sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä mielekkäisiin työtehtäviin. Kansalaisjärjestöjen
työllisyysryhmä on aiemmin esittänyt palvelun laajentamista kaikkiin työvoimatoimistoihin.
Työmarkkinatuella työharjoittelussa oleville pitkäaikaistyöttömille ehdotettavaa 30 markan päivittäistä
ylläpitokorvausta olisi järkevää maksaa myös muille työmarkkinatuella työharjoittelussa oleville. Tämä
kannustaisi hakeutumaan työharjoitteluun työttömyyden aikaisemmassa vaiheessa ja estäisi syrjäytymistä
työmarkkinoilta.
Talousarvioehdotuksessa esitetään työvoimahallinnon asiakaspalveluhenkilöstöön rakenteellista lisäystä, jota
myös kansalaisjärjestöjen työllisyysryhmä on esittänyt. Henkilöstön lisäyksessä tulisi huomioida myös
kansalaisjärjestöjen työllistämishankkeiden vaatima erityisosaaminen. Myös työministeriöön tulisi pikaisesti
nimetä kansalaisjärjestöjen ja koko kolmannen sektorin työllistämisasioista vastaava henkilö.
Kansalaisjärjestöjen työllisyysryhmä on kansalaisjärjestöjen työllisyyshankkeissa toimivien ammattilaisten
verkosto. Se on syntynyt osana laajempaa kansalaistoiminnan edistämisen strategiahanketta.