Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorille tekemä kuntavaalikysely kertoo nuorten arvostavan kotikuntiaan. Kaupunkiseudut kiinnostavan silti enemmän asuinympäristönä.
Kuntavaalikyselyn mukaan nuoret ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen kotikuntaansa, eikä ikä tai sukupuoli vaikuta merkittävästi suhtautumiseen omaan kotikuntaan. Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia arvioi kotikunnassaan olevan joko hyvä tai erittäin hyvä asua. Kuitenkin kysymykseen “Haluaisitko asua nykyisessä kotikunnassasi 10 vuoden kuluttua?” vastaukset hajaantuvat. Täysi-ikäisistä noin 45 prosenttia halusi asua nykyisessä kotikunnassaan 10 vuoden kuluttua, kun vastaavasti alaikäisistä vain 27 prosenttia oli valmis jäämään kotikuntaansa.
Myös sukupuoli vaikuttaa vastaajien haluun jäädä nykyiseen kotikuntaansa. Vastanneista miehistä puolet halusi asua nykyisessä kotikunnassaan tulevaisuudessakin, mutta naisista vain vajaa kolmannes. Myös kotikunnan koolla näytti olevan merkitystä sitoutumiseen omaan kotikuntaan: suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvista lähes puolet (47,2 %) halusi asua nykyisessä kotikunnassaan 10 vuoden kuluttua. Sen sijaan pienissä kunnissa (alle 25 000 asukasta) puolet vastaajista kertoo, ettei halua jäädä asumaan kotikuntaansa.
“Kaupungeissa vetoavat sekä opiskelu- että työmahdollisuudet. Myös ympäristön viihtyisyyttä ja lähiluontoa arvostetaan. Vastaajat kertovat myös hyvillä liikenneyhteyksillä olevan merkitystä viihtymiseensä kotikunnassaan”, kertoo Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen.
Nuoret haluavat maksuttoman ehkäisyn ja ovat valmiita ilmastotekoihin
Nuoret odottavat kuntien vastaavan ilmastokriisiin. Vastaajista ainoastaan 4,64 prosenttia ilmoitti, ettei halua kuntansa tekevän ilmastotekoja. Selvästi eniten toivottiin panostuksia julkiseen liikenteeseen (32,32%). Toiseksi eniten toivottiin kasvisruoan tarjoamista kouluissa (15,36 %) ja kolmanneksi eniten toivottiin kevyenliikenteen tukemista, esimerkiksi pyöräilyreittejä ja jalkakäytäviä rakentamalla (13,60%).
Sukupuolten välillä oli huomattavia mielipide-eroja ilmastotoimien tarpeellisuudesta. Naisista vain 1,5 prosenttia kertoi, ettei halua kunnan tekevän lainkaan ilmastotekoja, kun miesvastaajista 13 prosenttia halusi kunnan jättävän ilmastoteot tekemättä.
“Kuntien suunnittelu ilmastoystävällisiksi. Esim. kunnan tiloissa käytettäisiin kestävästi tuotettua energiaa. Arkkitehtuurillisesti kunnat suunniteltaisiin niin, että on järkevää liikkua esim. kävellen, pyörällä ja julkisilla paikasta toiseen. Ei tuhlata resursseja kestämättömiin ratkaisuihin, esim. rakennuksissa ja liikenteen suunnittelussa. Pyritään säilyttämään luontoalueita joita on vielä jäljellä. Ja tietenkin valistus kouluissa ilmastonmuutokseen liittyen”, tiivistää yksi vastaajista nuorten konkreettisia toiveita.
Ylivoimainen enemmistö kyselyyn vastanneista nuorista kannatti maksutonta ehkäisyä. Naisista 77 prosenttia ja miehistä 67 prosenttia kannatti sitä, että kunta tarjoaa alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn. Sukupuolten välinen ero johtui pääasiassa siitä, että miehet valitsivat naisia useammin vastausvaihtoehdon “en osaa sanoa”. Monien ehkäisyvälineiden, kuten e-pillereiden ja hormonikierukoiden, voi ajatella olevan nuorille naisille tutumpia ja suhteellisen kalliita verrattuna esimerkiksi kondomeihin.
Odotukset nuorisotyölle perinteisiä
Kyselyssä selvitettiin myös nuorten odotuksia kuntien tekemälle nuorisotyölle. Eniten vastaajat toivoivat kunnan nuorisotyöltä avoimia nuorisotiloja (21%). Toiseksi eniten mainintoja saivat etsivä nuorisotyö (18%) ja nuorille tarjottava neuvonta ja ohjaus työn, koulutuksen, asumisen ja talouden kysymyksissä esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan avulla (18%). Lisäksi nuoret toivoivat nuorisotoimen tarjoavan retkiä nuorille mieluisiin kohteisiin (13%).
Hieman yllättävää oli, että vähiten nuoret kaipasivat nuorisotyöltä digitaalista läsnäoloa. Digitaalisen nuorisotyön tarjoamista (esim. Discord-kanavat tai etäyhteyksin pidetyt tapaamiset) toivoi vain 4 prosenttia vastaajista. Kohtaavalle ja kasvokkain tapahtuvalle nuorisotyölle on siis edelleen suurin tarve ja sähköisin välinein tapahtuva nuorisotyö voidaan nähdä lähinnä täydentävänä nuorisotyön palveluna.
Vapaa-aikaansa nuoret viettävät mieluiten kulttuuriin (55,41%) ja urheiluun (45,07%) tarkoitetuissa tiloissa. Kaikille avoimilla nuorisotiloissa vapaa-aikaansa viettäisi noin kolmannes (31,83%).
Nuorten kuntavaalikyselyyn vastasi 625 vastaajaa. Vastaajista naisia oli 65 %, miehiä 29 %, sukupuolekseen muun ilmoitti 2 %, sukupuoltaan ei halunnut määritellä 2 % ja 2 % ei halunnut kertoa. Alle 18 vuotiaita oli 48 % ja täysi-ikäisiä 52 % vastaajista. Kysely oli auki 1.-28.2.2021 ja sitä levitettiin Allianssin some-kanavissa, uutiskirjeessä ja verkkosivulla. Lisäksi Allianssin jäsenjärjestöjä pyydettiin jakamaan kyselyä omissa kanavissaan. Kyselyyn sai vastata myös ruotsiksi.
Tutustu tarkempiin tuloksiin alla. Kyselyn tuloksista keskustellaan torstaina 15.4. kello 15 alkavassa Instagram-livessä, jossa nuoria ja kuntavaaleja pohtii YLE:n toimittaja Toivo Haimi.
Nuorten kuntavaalikyselyn 2021 tulokset (PDF)
Kuntavaalikyselyn tulosten somekuvia