Asia: Terveyden edistämisen keskukselta on pyydetty lausuntoa Opetushallituksen päätöksestä perusopetuksen opetuskokeilussa lukuvuonna 2003-2004 noudatettavista opetussuunnitelman perusteista.
Allianssin kommentit asiaan:
Yleistä
Nuorisojärjestöpuolella olemme vaikuttaneet vahvasti, että kansalaisoppiminen vahvistetaan osaksi erilaisia oppimisen muotoja. Mielestämme tämä oppiminen ja toiminnan muodot integroituvat hyvin mm. kansalaistaidon oppiainesisältöihin. On tärkeätä, että mm. nuorten ajankohtaisia kysymyksiä, erilaisia vaikuttamisen muotoja ja ennaltaehkäisevää huumetyötä käsitellään jatkuvasti opetusmaailmassa.
Olemme korostaneet kansalaisoppimisen merkitystä tietoyhteiskunnassa. Oppimista on perinteisesti tarkasteltu koulutuksen avulla tai koulutusjärjestelmän piirissä tapahtuvana prosessina. Suurin osa nuorten oppimisesta tapahtuu kuitenkin ympäristöissä, jotka eivät ole virallisten oppimisjärjestelmien osia. Nuoret ovat kautta aikojen toimiessaan vapaaehtoisesti kansalaisjärjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa oppineet elämänhallinnan kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia tietoja, taitoja ja asenteita.
Järjestöjen tarjoamat oppimisen eväät voivat tarjota erityisen paljon juuri niille nuorille, joilla voi olla vaikeuksia selviytyä tietoyhteiskunnan haasteista ja erilaisista koulutusvalintatilanteista.
Toivomme, että koulutusmaailmaa kehitettäessä huomioidaan erilaiset oppimisen muodot ja tiiviimpi yhteistyö kansalaisjärjestöjen, koulujen, oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä.
Yksityiskohtaisemmin
§ 22 Yhteiskuntaoppi
Perusopetuksen yhdeksi lähtökohdaksi on sivulla 10 todettu demokratia ja tehtäväksi vahvistaa kansalaisvalmiuksia ja osallistumismahdollisuuksia demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Opetussuunnitelman perusteiden yhteiskuntaopin osuus rajoittuu kuitenkin ulkokohtaisten demokratian välineiden ”tarkasteluun” vielä 7-9 vuosiasteidenkin osalta.
Allianssi ry:n mielestä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen voi tapahtua vain omakohtaisen kokemuksen kautta. Siksi kannustamme kouluja laajemmin toteuttamaan osallistavaa suunnittelua osana perusopetusta. Hyvänä esimerkkinä on Helsingin Nuorten ääni, jossa nuoret käytännöt valintatilanteiden kautta oppivat yhteiskunnallisen päätöksenteon lainalaisuuksia.
Suomen nuorisojärjestö Allianssi ry. pitää tärkeänä, että nuorilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon omassa kunnassaan, seutukunnassaan ja maakunnassaan sekä kertoa mielipiteensä asioiden hoitamiseksi nuorten näkökulmasta. Monet nuorten asioita käsittelevät päätöksentekoelimet kokoontuvat kuitenkin virka-aikaan ja nuorten on tuolloin mahdotonta ottaa osaa tällaisen päätöksentekoon.
Tietojemme mukaan Opetushallituksessa on menossa opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyö. Esitämme, että peruskoulun ja lukion opetukseen liittyen nuorille tarjottaisiin paremmat osallistumisen mahdollisuudet kotiseutunsa päätöksentekoon, jota varten kehitettäisiin esim. yhteiskuntaopin opetusta niin, että nuorilla olisi realistiset mahdollisuudet osallistua kokouksiin, seminaareihin ja neuvotteluihin, joissa tehdään kunnan, seutukunnan tai maakunnan kehittämistyötä. Tällainen aktiivisuus tulisi huomioida opetukseen kuuluvana korvaavana kurssina tai työharjoitteluna/ TET -jaksona. Käytännössä koulujen opetussuunnitelmissa tulisi vastuuttaa yhteistyövelvoite koulujen ja yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden kesken, millä taataan paikalliset toimintamallin kehittäminen, toteutustavat ja niihin liittyvä arviointiprosessi.
Edellä esittämämme ajatus olisi eräs keino innostaa nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja sitä kautta vahvistaa suomalaisen demokratian toimivuutta.
5 luku: Opiskelun yleinen tuki
Luvussa on ansiokkaasti tarkasteltu mm. koulun ja kodin yhteistyötä, oppilashuoltoa sekä kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteiden soisi olevan laajemminkin näkyvissä koko opetussuunnitelman perusteissa.
Allianssin mielestä luvussa voisi selkeämmin tuoda esiin mm. paikallisten järjestöjen sekä kunnallisen ja seurakuntien nuorisotyön yhteistyömahdollisuudet opiskelua tukevina elementteinä. Nämä voivat toteutua vapaaehtoisessa kerhotoiminnassa, mutta näiden tahojen osaamista tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös koulupäivän aikana.
Esimerkiksi 7 – 9 vuosiasteilla tulisi olla mahdollista tutustua eri järjestöjen toimintaan joko TET-toiminnan kaltaisena tutustumisena järjestöissä tai kouluissa tapahtuvana järjestöjen esittäytymisenä yhteiskuntaopin tai järjestön oman osaamisalueen (luontoliitto – biologia) mukaisten oppituntien aikana.
6.3.2003, Helsingissä
Antti Kaikkonen, puheenjohtaja
Jukka Tahvanainen, pääsihteeri