Nuorten arki on muuttunut koronan tuoman poikkeustilan myötä. Allianssin, Nuortenmedia Demin, Väestöliiton, Pelastakaa Lasten ja Nuorten mielenterveysseura Yeesin nuorille keväällä 2020 tekemän #MPkorona-kyselyn tuloksista selviää, että nuoret kokevat tilanteen hyvin eri tavoin. Myös nuorten tuen tarpeet ovat erilaisia ja yksilöllisiä.
#MPkorona-nettikysely järjestettin 27.3.-3.4.2020 ja siihen vastasi yli 2200 nuorta ympäri Suomea. 13-19-vuotiaita vastaajia oli 1139.
Nuoret kokevat ahdistusta ja saavat voimaa sosiaalisista kontakteista koronatilanteessa
Selvä enemmistö nuorista kärsii koronatilanteen vaikutuksista. 68 prosenttia 13-19-vuotiaista vastaajista kertoi, että koronavirus on tuonut elämään huolia tai ongelmia tai pahentanut olemassa olevia.
Huolia ja ongelmia kokeneiden nuorten näkökulmasta yleisimmät koronaviruksen aiheuttamat tunteet ja ongelmat olivat ahdistunut olo (72 % vastaajista), liiallinen netin, somen tai puhelimen käyttö (69 %), tylsyys (68 %) ja yksinäisyys (64 %). Yli puolet vastaajista koki jaksamattomuutta (58 %), koulunkäynnin haasteita (56 %) ja väsymystä (56 %). Muita yleisiä tunteita olivat esimerkiksi keskittymisvaikeudet (48 %), mielialan vaihtelut (45 %) ja uniongelmat (40 %).
Eniten koronavirus oli vaikuttanut nuorten ystävyyssuhteisiin: huolia ja ongelmia kokeneista vastaajista 48 prosenttia koki haasteita ystävyyssuhteissa, kun perhesuhteissa vastaava luku oli 23 prosenttia ja seurustelusuhteissa 18 prosenttia.
Erityisen huolestuttavaa oli, että huolia tai ongelmia kokeneista nuorista 13 prosenttia ilmoitti itsetuhoisista ajatuksista. Surua koki vastaavasti 31 prosenttia, masennusta tai alakuloa 28 prosenttia, pelkoja 23 prosenttia ja paniikkia 18 prosenttia.
Huomionarvoista on, että koronan vaikutukset nuoriin ovat kyselyn perusteella erittäin polarisoituneita. Vastaajista lähes puolet koki koronaviruksen tuoneen myös jotain hyvää elämäänsä. Positiiviset kokemukset liittyivät avovastauksissa eniten opiskelun keventymiseen, mielekkään vapaa-ajan lisääntymiseen ja stressin vähenemiseen. Toisaalta juuri samat asiat, eli etäopiskelu ja tauolla olevat harrastukset, olivat joillekin nuorille merkittäviä stressin ja huolen aiheita.
Sosiaaliset kontaktit antavat voimaa
Sosiaalisten suhteiden ylläpito on poikkeusoloissakin nuorille tärkeää, ja nuoret ilmoittivatkin kyselyssä vuorovaikutuksen muiden ihmisten kanssa helpottavan omaa oloa koronatilanteessa. Sosiaalisia suhteita hoidetaan korona-aikana puhelimitse tai netin välityksellä, esimerkiksi videopuheluin. Tärkeiksi keskustelukumppaneiksi nostettiin oma perhe ja vanhemmat, seurustelukumppanit sekä kaverit. Tilanteessa hyödyllisiksi on koettu myös musiikki, elokuvat, kirjat, ulkoilu, joiden avulla on pyritty helpottamaan oloa ja saamaan ajatukset muualle.
“Kiinnostavaa oli myös se, että lähes 80 prosenttia nuorista sanoi haluavansa auttaa tai ilahduttaa muita. Kymmenet nuoret olivat tarjonneet kauppa-apua tai juttuseuraa puhelimessa niin isovanhemmilleen kuin kavereilleen, mutta yli puolet ei tiennyt, miten voisi auttaa. Auttamisesta voi saada itsekin toivoa vaikeassa tilanteessa ”, sanoo Demin päätoimittaja Päivi Lehtomurto.
Osa nuorista ilmoitti saaneensa ammattilaisten, kuten oman terapeutin tai nuorisotyöntekijän, tukea poikkeusoloista huolimatta, mutta kertoivat tapaamisten loppuneen ja heidän tilanteensa tämän myötä huonontuneen. Nuorten kanssa työtä tekevien ammattilaisten mahdolliset lomautukset ovatkin erittäin haitallisia nuorten hyvinvoinnille poikkeustilanteissa.
Osa nuorista ilmoitti saaneensa ammattilaisten, kuten oman terapeutin tai nuorisotyöntekijän, tukea poikkeusoloista huolimatta, mutta kertoivat tapaamisten loppuneen ja heidän tilanteensa tämän myötä huonontuneen.
Nyt tulee löytää uusia ja toimivia käytäntöjä tukea ammattilaisten apua tarvitsevia nuoria etänä.
“Nuorten ääni on jäänyt koronakeskustelussa kuulematta. Kyselyn tulokset osoittavat, että nuorilla on kuitenkin vahva näkemys siitä, millaista tukea ja palveluita he kaipaavat poikkeusoloissa pärjätäkseen. Kaikkien meidän nuorten kanssa toimivien tahojen vastuulla on nyt luoda uusia ja vahvistaa jo toimivia ratkaisuja nuorten auttamiseksi ja kuulemiseksi. Samoin kaikilla nuorisotyötä rahoittavilla tahoilla on vastuu taata sille työlle resurssit myös poikkeusoloissa”, sanoo nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Kyselyn pohjalta myös Demi ja Pelastakaa Lapset reagoivat nuorten avuntarpeeseen käynnistämällä Netari-keskustelut Demi.fin keskustelupalstalla.
Nuoret kaipaavat keskusteluseuraa ja tukea etäopintoihin
Iso osa kyselyyn vastanneista 13-19-vuotiaista kertoi, ettei koe tarvitsevansa apua (40 %) koronatilanteessa. Joka kolmas vastaaja kuitenkin kertoi tarvitsevansa enemmän apua koululta etäopiskeluun (34 %). Toisen nuoren kanssa viestittelyä/snäppäilyä kaipasi 18 prosenttia vastaajista. Vaikka apua ei välttämättä kaivattukaan, avovastauksista nousi esiin nuorten huoli etäopiskelun lisääntyneestä työmäärästä ja opintojen kuormittavuudesta.
Enemmän kuin joka kymmenes toivoi chat-keskustelua luotettavan aikuisen kanssa. Kyselyn perusteella kaikki chat-palveluita kaipaavat nuoret eivät ole niitä löytäneet.
17 prosenttia kyselyyn vastanneista 13-19-vuotiaista ilmoitti löytäneensä tarvitsemansa avun. Nuorten välinen vertaistuellinen kokemusten vaihto tilanteesta kiinnosti 16 prosenttia vastaajista. Enemmän kuin joka kymmenes toivoi chat-keskustelua luotettavan aikuisen kanssa. Kyselyn perusteella kaikki chat-palveluita kaipaavat nuoret eivät ole niitä löytäneet.
13-19-vuotiaista noin joka kymmenes kertoi kaipaavansa taloudellista tukea perheelleen. Lisäksi vastauksissa esitettiin toiveita avusta mielenterveyden ongelmiin, ymmärrystä opettajilta koulunkäyntiin poikkeusoloissa, kavereiden näkemistä sekä tilanteen loppumista.
Oikeaa tietoa arvostetaan
Kyselystä selvisi, että nuoret arvostavat mutkatonta faktatietoa kriisitilanteessa. Vastaajat toivoivat eniten tietoa koronatilanteen kestosta, virukseen liittyvistä yksityiskohdista, kuten oireista, leviämisestä ja sen alkuperästä, sekä tilanteen vaikutuksista nuoren omaan arkeen. Lisäksi nuoret pohtivat, ovatko viranomaisten, hallituksen ja median toimet olleet oikeanlaisia ja riittäviä.
Nuorista 93 prosenttia pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että ihmiset välttävät sosiaalisia kontakteja ehkäistääkseen koronaviruksen leviämistä. Nuoret pitivät rajoitusten noudattamatta jättämistä itsekkäänä tekona.
Hyödyllisintä tietoa vastaajat kokevat saaneensa perinteisestä mediasta, kuten Helsingin Sanomista ja Yleltä (79 %) , sekä viranomaisilta (54 %). Vertaisilta, kuten kavereilta ja somepersoonilta, saatua tietoa vastaajat eivät kokeneet kovin hyödyllisenä. Perinteiseen mediaan sekä viranomaisiin luottamista perustellaan erityisesti tiedon todenperäisyydellä, selkeydellä ja konkreettisuudella – se nähdään vastavoimana netissä leviäville huhuille ja panikoimiselle.
Nuorista 93 prosenttia pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että ihmiset välttävät sosiaalisia kontakteja ehkäistääkseen koronaviruksen leviämistä. Nuoret pitivät rajoitusten noudattamatta jättämistä itsekkäänä tekona ja ilmaisivat turhautumistaan siitä, että kaikki eivät ota tilannetta vakavasti. Avovastauksissa nousi esille myös toive tiukemmista rajoituksista. Viranomaisten toivottiin tiedottavan myös siitä, että nuorikin voi sairastua.
