Allianssin henkilöstö vieraili vuoden 2023 aikana yhteensä 22 kunnassa tutustumassa kuntien nuorisotyöhön ja -toimintaan. Vierailuilla nähtiin vahvaa nuorten osallisuutta, paljon yhteistyötä ja iso joukko työhönsä suurella palolla suhtautuvia ammattilaisia. Toisaalta nuorisoalan resurssit ja nuorten pahoinvointi puhututtivat tapaamisissa.
Kuntien kertoman mukaan nuorisopalveluiden toiminta on kunnissa monipuolista ja nuoria kuuntelevaa. Moni kunnallinen toimija kehui alueensa harrastusmahdollisuuksia, etsivää nuorisotyötä, Ohjaamoja ja Ankkuri-tiimejä. Erityisesti kehuja saivat paikalliset nuorisovaltuustot ja niissä toimivien nuorten aktiivisuus. Osa kunnista kertoi rahoituksen olevan hyvällä tasolla suhteessa kunnan kokoon ja jopa kasvaneen viime vuosina, vaikka toisenlaisia viestejä kuultiinkin enemmän. Kunnallisessa nuorisotyössä on laajasti onnistuttu luomaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, rakentamaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä pitämään nuorten puolia. Useat tavatut henkilöt myös kiittivät nuorisotyön henkilöstön joustavuutta ja kehittämismyönteisyyttä.
Haasteitakin toki löytyy. Neljä haastetta nousi lähes jokaisessa tapaamisessa esiin. Näitä olivat nuorten mielenterveys, nuorisotilat, henkilöstön pysyvyys sekä työsuhteet. Nuorten mielenterveydestä on puhuttu paljon, eivätkä kuntavierailut olleet tähän poikkeus. Osa kunnista koki, että vastuu nuorten mielenterveydestä siirtyy koko ajan enemmän nuorisotyölle terveyspalveluiden sijaan, kun mielenterveyspalveluja ei ole riittävästi. Samalla nuorisotyön tarve kasvaa, mutta resurssit eivät lisäänny samassa suhteessa. Myös nuorisotilat puhuttivat monissa paikoissa. Tilat eivät työntekijöiden mukaan vastaa aina tarvetta, ovat hankalasti saavutettavissa ja toisinaan jopa ikkunattomia kellareita. Henkilöstön pysyvyys herätti huolta, vaikka päinvastaisiakin tarinoita kuulimme. Rekrytointihaasteet ja alan yleinen palkkataso nousivat useissa tapaamisissa esiin. Myös työsuhteiden laadusta keskusteltiin. Koettiin, etteivät kuntien henkilöstöhallinnot välttämättä riittävästi ymmärrä nuorisotyön luonnetta.
Yhteistyöllä lisää mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta
Vierailut osoittivat kuntien yhteistyön olevan yleisesti laaja-alaista. Kunnissa nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä monipuolisesti niin järjestöjen kuin seurakuntienkin kanssa. Tyypillisiä yhteistyön muotoja ovat iltapäivä- ja kerhotoiminta sekä leirit ja retket. Useissa kunnissa järjestöillä on mahdollisuus käyttää kunnan tiloja, seurakuntien ohjaajat saattavat työskennellä osan viikosta kunnan nuorisotilalla, ja etenkin pienissä paikoissa nuorisotyö saattaa olla pitkälti juuri järjestöjen toiminnan varassa. Vain muutama kunta kertoi yhteistyön olevan vähäistä. Syynä tähän saattaa olla kunnan koko ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden puuttuminen.
Vaikka moni kunta koki nykytilan yhteistyön näkökulmasta riittäväksi ja toimivaksi, näki moni myös kehittämiselle tarvetta. Nuorisopalveluihin kaivattiin yhteistyöhön nimettyä henkilöä ja yleisesti lisää tietoa järjestöjen toiminnasta. Tilojen yhteiskäyttöä puolin ja toisin toivottiin lisättävän. Etenkin kolmannelta sektorilta toivottiin lisää aktiivisuutta kunnan suuntaan. Osa kunnallisista toimijoista koki yhteistyön jäävän helposti kunnan vastuulle tai että järjestöjä on vaikea tavoittaa. Yhteistyötä haastaa etenkin eri toimijoilla käytettävissä oleva aika sekä toiminnan pysyvyys silloin, kun kyse on vapaaehtoisesti toteutettavasta toiminnasta.
Monialainen yhteistyö eri alojen ammattilaisten kesken jakoi kuntia vahvemmin. Osa kunnista kertoi yhteistyön olevan toimivaa, verkostojen pyörivän ja nuorisolain mukaisen monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston palvelevan tarkoitustaan. Onnistumisen mahdollistajina mainittiin koko kunnan vahva yhteinen tahtotila, lupa johdolta yhteistyöhön, yhteinen verkostokoulutus ja kunnan koko. Yhteistyön koettiin mahdollistaneen laajempaa toimintaa ja lisänneen näkyvyyttä. Pienissä organisaatiossa yhteistyö on lisäksi tuonut tukea arkeen, kun tapaa toisia ammattilaisia, jotka niin sanotusti puhuvat samaa kieltä. Toisaalta osa kunnista koki monialaisen yhteistyön vähäiseksi tai haastavaksi. Haasteiksi nimettiin etenkin jo mainittu ajan puute eri tahoilla ja sitoutumattomuus yhteistyöhön. Osassa kuntia myös hyvinvointialue oli tuonut mukanaan haasteita, toisissa sen taas kehuttiin parantaneen tilannetta.
Nuorten osallisuus on kuntien nuorisotyössä vahvaa
Kaikki kunnista kertoivat nuorten osallisuuden olevan heille tärkeää. Nuorisovaltuustojen lisäksi kunnissa toimii erilaisia matalamman kynnyksen osallisuusryhmiä, talotoimikuntia ja kehittämisraateja. Nuorten palautetta ja kehittämisideoita kerätään monella tapaa ja erilaisissa yhteyksissä. Erilaisten kyselyjen lisäksi käytössä on muun muassa kunnanjohtajien ja päättäjien tapaamisia vaikkapa pitsan syömisen merkeissä. Lisää osaamista kaivattiin kuitenkin eri toimijoille nuorten kuulemiseen ja lisäksi pohdittiin nuorten sitoutumista nuorisovaltuustojen toimintaan.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa oli kuntien välillä vaihtelua. Osa kunnista kertoi näiden olevan hyvin hallussa, työn suunnitelmallista ja henkilöstön koulutettua. Osa sen sijaan kaipasi lisää tietoa etenkin seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvien aiheiden käsittelyyn nuorten kanssa sekä koulutusta vihapuheeseen puuttumiseen. Nuorten kielenkäytön koettiin koventuneen ja ääriajattelun lisääntyneen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat olivat pääsääntöisesti tehty koko kunnan tasolla, mutta osassa kuntia oli nuorisopalveluihin laadittu oma suunnitelma. Muutama kunta myös kertoi, ettei nuorisotyössä ole näitä teemoja erityisesti mietitty tai henkilöstöä koulutettu.
Nuorisotyön resurssit mietityttävät
Kuntien kanssa tavatessa nousivat esiin huoli nuorten tilanteesta ja olemassa olevista tai tulevista säästöistä. Kuntatalouden tulevat näkyvät mietityttivät. Myös yhteiskunnalliset muutokset puhututtivat, esimerkkinä hyvinvointialueiden tulo. Useissa kunnissa pohdittiin niin kutsutun perusnuorisotyön, mitä kaikkea se tarkoittaakaan, arvon nostoa ja nuorisotyöntekijöiden oman arvostuksen kasvattamista. Nuorisotyölle kaivattiin enemmän yhteisiä linjauksia, mutta toisaalta toivottiin muistettavan paremmin, että Suomessa on monenlaisia kuntia.
Kohdatut nuorisotyöntekijät kaipasivat osaamisen vahvistamista nepsy-, mielenterveys- ja päihdeasioihin, sosiaalisen median käyttöön, kiusaamiseen puuttumiseen sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kysymyksiin. Toisaalta muutama kertoi nepsy- ja yhdenvertaisuusteemoista koulutusta olevan tarjolla runsaasti. Myös omasta työstä viestimiseen ja nuorisotilojen maineen kehittämiseen kaivattiin tukea.
“Koko vierailusta jäi fiilis, että olisinpa minäkin 15-vuotias kuntalainen täällä”
Allianssin vierailuja tehnyt henkilöstö koki kuntavierailut hyödyllisinä. Vierailuilla opittiin uutta, avattiin näköaloja ja saatiin ideoita omaan työhön. “Meidän työssä kattojärjestötasolla korostuu usein nuoriin liittyvät ongelmat ja huolet, vaikka kentällä ja nuorten arjen tasolla tapahtuu valtavan paljon hyvää ja myös niitä hienoja asioita”, totesi eräs vierailija.
Myös vieralijoiden saama palaute kunnista oli kiittävää. Kunnissa koettiin, että vierailu tarjosi tapaamisen ja tiedon lisäksi hyvän mahdollisuuden oman työn reflektointiin ja pysähtymiseen arjessa.
Allianssilaiset luonnehtivat kohtaamiaan nuorisotyöntekijöitä motivoituneiksi nuorten puolustajiksi, joille nuorten hyvinvointi ja osallisuus ovat keskiössä. Moni kohdattu nuorisotyöntekijä kehui vuolaasti omaa työyhteisöään ja sen johtamista. “Tuntui, että hommat oikeasti toimivat, työntekijät nauttivat työstään ja ilmapiiri on iloinen, salliva ja avoin”, raportoi vierailulla käynyt allianssilainen.
Kiitämme kaikkia vierailupaikkakuntia lämpimästä vastaanotosta ja mielenkiintoisista keskusteluista!
Vierailimme vuoden 2023 aikana yhteensä 22 kunnassa:
Hamina
Hattula
Heinola
Helsinki
Imatra
Inari
Kemi
Kerava
Kokemäki
Kouvola
Laukaa
Nokia
Oulu
Pöytyä
Raahe
Rauma
Rovaniemi
Ruokolahti
Tampere
Urjala
Vaasa
Vantaa
Teemme myös tulevana vuonna 2024 kuntavierailuja. Voit ilmoittaa oman kuntasi mukaan tammikuun loppuun mennessä osoitteessa https://link.webropol.com/s/kuntavierailut2024. Kunnan ilmoittaminen ei sido mihinkään, vierailusta sovitaan tarkemmin myöhemmin. Vierailua varten emme tarvitse erityisjärjestelyjä ja vastaamme itse kaikista matka- ja majoituskustannuksista.
Lisätietoja
Tuija Kautto, palvelujohtaja
tuija.kautto@nuorisoala.fi
044 416 5212
