Maaliskuun alussa voimaan tuleva nuorisolaki velvoittaa kunnat nuorten kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. Monelle kunnalle tulee kiire järjestää päätöksentekomallinsa siten, että lain tarkoitus toteutuu. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry katsoo uudistuksen olevan merkittävä avaus nuorten yhteiskunnallisen aseman vahvistamiseksi. Kuntien on tosissaan pohdittava uusia väyliä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiselle käytännössä. Samalla ehkäistään valitusten määrää ja vähennetään riskiä päätöksenteon hidastumisesta.
Aktiivinen nuoriso on hyvinvoivan kunnan valttikortti
Yhteiskunnallinen ja poliittinen aktiivisuus ei synny tyhjästä. Jotta nuorista kasvaa kunnan tarvitsemia päättäjiä, on varmistettava, että heidän näkemyksensä nähdään tärkeiksi ja niillä on myös vaikutusta. Avainasemassa nuorten aktiivisuuden tukemisessa ovat kunnat. Silti monesta kunnasta puuttuu edelleen nuorisovaltuusto, nuorisoparlamentti tai vastaava vaikuttamisfoorumi. Samalla monessa kunnassa pelätään nuorten poismuuttoa ja huoltosuhteen heikkenemistä. Kuntiin onkin perustettava nuorisolain edellyttämässä hengessä erilliset osallistumis- ja päätöksentekojärjestelmät myös lapsille ja nuorille. Nuorison oman vaikuttamistyön tukemiseksi ja kanavoimiseksi on jo olemassa hyviä malleja kuten monessa kunnassa jo käytössä olevat lapsi- ja nuorisoaloitteet.
Maaliskuun alussa voimaan astuva nuorisolaki myös velvoittaa kunnat toimimaan. Aktiiviset ja omaan asuinympäristöönsä tyytyväiset nuoret ovat tärkeä voimavara. Aktiivinen nuoriso on hyvän ja hyvinvoivan kunnan valttikortti.
Oppilaskunta on tunnustettava tärkeäksi osaksi koulun toimintaa
Nuorten osallisuuden lisääminen on harvoin kiinni taloudellisista resursseista. Ratkaisevaa on aikuisten halu ja tahto muuttaa toimintakulttuuria koulussa ja kunnassa. Paikallisen päätöksenteon kulttuurin ja nuorten toimintaryhmien tukemisen lisäksi avainasemassa ovat myös koulu ja sen päätöksenteko oppilaskuntineen. Uuden nuorisolain ja valmisteilla olevan perusopetuslain uudistamisen hengessä oppilaskuntatoiminta on tunnustettava tärkeäksi osaksi koulun toimintaa. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisen on myös tultava esille sekä perusopetuksessa opetuksen keinoin että koulun arkipäivässä ja käytännöissä. Integroimalla oppilaat koulun arkeen ja sen päätöksentekoon parannetaan samalla myös koulun ja kodin välistä yhteistyötä.
Uusi nuorisolaki tulee voimaan maaliskuun alussa. Se korvaa vuodelta 1995 peräisin olevan nuorisotyölain. Laki velvoittaa kunnat järjestämään päätöksentekonsa siten että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Lain mukaan nuori on alle 29-vuotias. Allianssi on ollut aktiivisesti mukana luomassa nuorisolakia yhdessä maamme eri nuorisojärjestöjen kanssa.
28.2.2006