Nuorisotyöstä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, selviää nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorille teettämästä kyselystä. Erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat ja vähävaraisemmista perheistä tulevat nuoret kärsisivät nuorisotyön vähentämisestä.
Mikäli hallituksen suunnitelmat leikata miljoonia nuorisotyön valtionrahoituksesta toteutuvat, kyselyn perusteella lähes joka kolmannelta nuorelta loppuisi harrastus. 51 prosenttia nuorista sanoo, ettei heillä olisi enää ilmaista paikkaa, jossa viettää aikaa. 37 prosenttia nuorista kokee, ettei heillä olisi päivisin mielekästä tekemistä. 36 prosenttia sanoo, ettei pääsisi vaikuttamaan itseään tai muita nuoria koskeviin asioihin.
“Jos nuorisotyöstä leikataan, yhä harvemmalla nuorella on mahdollisuus harrastaa, päästä osaksi yhteisöä ja oppia uusia taitoja. Nuorten sisäinen kansalaispätevyys eli koettu kyky vaikuttaa yhteiskuntaan ja ymmärtää sen toimintaa eriytyy vahvemmin. Mitä heikompi sisäinen kansalaispätevyys on, sitä pienempi on myös todennäköisyys äänestää, kouluttautua, perheellistyä ja vaurastua tulevaisuudessa”, luettelee nuorisoalan kattojärjestön toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
”Nuorten arki ei ole mitään pehmopolitiikkaa. Nämä ovat paitsi jokaisen yksilön kohdalla inhimillisiä tragedioita, myös koko yhteiskunnan kannalta merkittäviä uhkia. Nuorten osallisuudella ja hyvinvoinnilla on suora vaikutus talouteen ja turvallisuuteen.”
Nuorille tukea, palveluita ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavat järjestöt ja muut toimijat arvioivat, että nuorisotyöstä leikkaaminen osuisi erityisesti maaseudulla asuviin ja jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Palvelut keskittyisivät enemmän suuriin kaupunkeihin, osallistumisen kustannukset nousisivat ja toiminta siirtyisi enemmän digitaaliseksi. Vapaaehtoisten määrä vähenisi ja nuorten parissa työskentelevien kyky tukea nuoria heikkenisi. Jo oireilevien – esimerkiksi väkivaltaisesti käyttäytyvien, itsetuhoisten tai päihderiippuvaisten – nuorten palvelujen määrä vähenisi.
”Oma harrastustoimintani kuihtuisi kasaan, syrjäytymisriskini kasvaisi. Omat lähipiirini ovat lähes kokonaan nuorisotyön ansiota”, kuvaa nuorisotyön merkitystä nuorisoalan kattojärjestön kyselyyn vastannut nuori.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi 28.2.-13.3.2024 nuorilta, miten nuorisotyön vähentäminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Kyselyyn vastasi 469 alle 29-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Yhdeksän kymmenestä koki, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti.
Lisätietoa:
Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
040 5879 514
Petra Pieskä, vaikuttamistyön päällikkö
petra.pieska@nuorisoala.fi
040 5855 392
