Nuoret kaipaavat aikuisilta enemmän tukea, käy ilmi nuorisoalan kattojärjestön nuorille teettämästä kyselystä. Nuorisotyön tulevaisuutta uhkaavat leikkaukset vähentäisivät sitä entisestään.
“Nuoruus on elämänvaihe, jossa ihminen tekee loppuelämänsä ratkaisevia valintoja. Nykyiset nuoret joutuvat tekemään niitä nopeammin muuttuvassa ja ennakoimattomammassa maailmassa kuin yksikään aiempi sukupolvi. Tietoa on tarjolla enemmän ja pirstaleisemmin kuin koskaan”, sanoo nuorisoalan kattojärjestön toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Eri tutkimusten mukaan nuoret kaipaavat aikuisilta enemmän kohtaamista, rinnallakulkemista ja kokonaisvaltaisuutta. Selkeämpää tietoa ja parempaa opastusta toivotaan esimerkiksi talousasioissa, asumisessa ja ammatinvalinnassa.
31 prosenttia nuorisoalan kattojärjestön kyselyyn vastanneista nuorista kertoo, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi enää merkityksellisiä aikuisia elämässään. 40 prosenttia sanoo, että nuorisotyön vähentyessä he eivät saisi enää tietoa ja tukea valintojensa tai arkensa tueksi.
“Kohdennetun nuorisotyön tilasta olen saanut turvallisen tilan viettää aikaa, aikuisen tukea ja ohjausta sekä kokemuksen siitä, että olen tärkeä”, sanoo kyselyyn vastannut nuori.
Nuorille palveluita, tukea ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavalla nuorisoalalla toimii vain vajaa 10 000 palkattua ja noin 50 000 vapaaehtoista, mutta sen piirissä on lähes jokainen Suomen noin miljoonasta nuoresta. Nuorisoalalla tehdään vuosittain arviolta 7,4 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä, johon sijoitettu euro tuottaa tutkitusti kuusinkertaisesti arvoa yhteiskunnalle. Laajemminkin nuorisotyöhön investoidut summat maksavat itsensä SROI-arviointien perusteella nopeasti ja jopa tuplana takaisin.
Vuosien 2024 ja 2025 valtion talousarvioissa nuorisoalan rahoitukseen kohdentuu jo miljoonien vähennyksiä, mutta vielä merkittävämmät leikkaukset uhkaavat vuosia 2026-2027. Jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat, nuorisotyön valtionrahoituksesta katoaisi yli kymmenesosa.
“Jos leikataan, on leikattava kestävien perustelujen pohjalta. Nuorisoalan rahoitukseen esitetyt leikkaukset perustuvat nyt ainoastaan entisten Veikkauksen edunsaajien välistä tuotonjakoa määrittävään arpajaislain jakosuhteeseen. Kyseinen laki ei ole enää edes voimassa”, toteaa nuorisoalan kattojärjestön toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi 28.2.-13.3.2024 nuorilta, miten nuorisotyön vähentäminen vaikuttaisi heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. Kyselyyn vastasi 469 alle 29-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Yhdeksän kymmenestä koki, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti.
Lisätietoa:
Anna Munsterhjelm, toiminnanjohtaja
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi
040 5879 514
Petra Pieskä, vaikuttamistyön päällikkö
petra.pieska@nuorisoala.fi
040 5855 392
