Nuorisoalan ammattilaisille ja vapaaehtoisille teetetyn kyselyn tuloksista selviää, että lähes 80 % nuorisoalan toimijoista kertoo kohtaavansa nuorten mielenterveyden oireilua vähintään viikoittain, jopa päivittäin. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi vaatii, että nuorten jaksaminen laitetaan nyt tosissaan kuntoon, sillä ilman nuoria meillä ei ole mitään.
Joulu-tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä 200 nuorisoalan ammattilaista ja vapaaehtoista. Vastaajat kertoivat nuorten kärsivän eniten ahdistuneisuudesta, uupumiseen ja jaksamiseen liittyvistä ongelmista, sosiaalisten tilanteiden pelosta ja eristäytymisestä sekä masentuneisuudesta. Vastaajat kertoivat myös itsetuhoisuuden, päihdekokeilujen ja erilaisten arjen hallinnan ongelmien lisääntyneen nuorten parissa.
Syiksi nuorten mielenterveyden oireiluun vastaajat kertoivat mm. yhteiskunnan luomat paineet, epävarmat ja synkät tulevaisuudennäkymät sekä koronapandemian.
Lisäksi vastaajat nostivat esille muun muassa koulutukseen liittyvät paineet, ylisukupolvisen huono-osaisuuden perheissä sekä sosiaalisen median luomat ulkonäköpaineet ja kiusaamisen. Moni vastaaja toi lisäksi esille tämänhetkiset maailman epävarmuudet, kuten eko- ja ilmastokriisin sekä Ukrainan sodan.
“Syitä on monia, mutta ajattelen että yhteiskunnan luomat paineet pärjäämisestä ja siitä, että jo hyvin nuorena pitäisi tietää mitä haluaa tehdä työkseen stressaavat ja uuvuttavat nuoria”, pohtii kyselyyn vastannut nuorisoalan toimija.
“Nuorilta vaaditaan nykyisin niin paljon, toki ennenkin on vaadittu, mutta nyt maailma on niin paljon kovempi kuin aikaisemmin. Pitää olla tehokas, joustava, kaunis, hoikka, menestynyt. Pitää olla, saada, kokea, jakaa, näyttää, kuluttaa, joustaa. Kaikkea pitää, oma itsensä ei muka saisi olla”, summaa eräs vastaajista.
Nuorisoalan ammattilaisten mukaan nuoret saavat apua mielenterveysongelmiin heikosti
82 % eli noin neljä viidestä vastaajasta oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet verrattuna aikaan ennen koronapandemiaa. Vastaajien mukaan koronapandempia ei itsessään ole nuorten mielenterveysongelmien juurisyy, mutta pandempia pahensi jo olemassa olevia ongelmia. Eri tutkimusten mukaan jo ennen koronaa jopa joka neljäs nuori kärsi mielenterveyden häiriöistä.
“Koronalla oli oma osa ongelmien lisääntymisessä. Kuitenkin leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä ja mielenterveyspalveluiden järjestelmän kyvyttömyys vastata nuorten tarpeisiin ovat luoneet nuorten elämään haastavan tilanteen, missä yhteiskunta painostaa koulutukseen ja työelämään, vaikka nuorella ei olisi minkäänlaisia valmiuksia“, kertoo eräs kyselyn vastaaja.
Nuorten ikäluokkien koko on pienentynyt jatkuvasti. Myös työkyvyttömien nuorten määrä on kasvussa: erityisesti mielenterveyden häiriöt aiheuttavat sekä poissaoloja että työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.
“Jo vuonna 2018 OECD arvioi mielenterveydestä aiheutuvan työkyvyttömyyden maksavan Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa. Herätys päättäjät, nyt on viimeinen hetki laittaa nuorten hyvinvointi päätöksenteon prioriteetiksi!” vaatii nuorisoalan kattojärjestön vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.
Vain 2 % vastaajista oli täysin samaa mieltä väitteestä Kohtaamani nuoret saavat apua mielenterveyden ongelmiinsa. Sen sijaan lähes 60 % vastaajista koki, että nuoret saavat apua mielenterveyden ongelmiin heikosti tai eivät ollenkaan.
“Nuoret kertovat, että mielenterveyspalveluihin on hankala päästä, matalan kynnyksen palveluunkin joutuu jonottamaan viikkoja. Jos käy ilmi, että nuorella on ollut tai on sillä hetkellä myös päihteiden käyttöä elämässään, niin mielenterveyspuolelta pallotetaan heti pois päihdehoidon puolelle”, nuorisoalan toimija kertoo kyselyssä.
Nuorisoalan kattojärjestöstä muistutetaan, että tilanne voidaan korjata luomalla toimivat ja hyvin resursoidut mielenterveyspalvelut. Nuorille räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja tulee vahvistaa, jotta niitä on tarjolla riittävästi. Mielenterveyden ammattilaisia pitää myös kouluttaa lisää.
“Jotta työlle riittäisi tekijöitä ja yhteiskunnalle kehittäjiä, on nuorten jaksaminen pantava nyt tosissaan kuntoon. Yhtenä ratkaisuna nuorten mielenterveyskriisiin on Tulevaisuustakuun toteuttaminen valtakunnallisesti ja täysimääräisesti. Nuoren pitää voida luottaa saavansa apua sitä tarvitessaan, sillä ilman nuoria meillä ei ole mitään”, Katja Asikainen muistuttaa.
Allianssin tekemä kysely oli auki 16.12.2022-9.1.2023 ja siihen vastasi yhteensä 200 nuoria työssään tai vapaaehtoistyössään kohtaavaa nuorisoalan toimijaa.
Lisätietoja
Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
katja.asikainen@nuorisoala.fi
044 314 1324
