Suorituskeskeisyys ei saa viedä lapsen iloa, toteavat järjestöt yhteisessä tiedotteessaan.
Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus lepoon, leikkiin ja virkistykseen. Lapsella on oikeus olla lapsi ja nauttia lapsena olemisesta. Lapsen oikeuksien päivänä lapsijärjestöt esittävät yhteisesti huolensa lasten hyvinvoinnista, jota heikentää suorituskeskeisyys ja aikuisten läsnäolon puute. Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009. Tänään avattava lapsen oikeuksien juhlavuosi haastaa aikuiset näkemään lapsen näkökulman.
Suomalaisen lapsen elämään tulee liian varhaisessa vaiheessa vaatimus itsenäisyyteen. Kilpailuyhteiskunnan vaatimukset ulottuvat helposti myös lasten elämään. Pätkätyöt, työelämän kiire, ylityöt, stressi ja epävarmuus heijastuvat koteihin vanhempien väsymisenä ja läsnäolon puutteena.
PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat erinomaiset, vaikka koulupäivät ovat Suomessa lyhyemmät kuin muissa OECD-maissa. Lyhyiden koulupäivien ja erinomaisten oppimistulosten kääntöpuolena vaanii vaara liiasta suorituskeskeisyydestä.
Jokaisella lapsella tulee myös olla mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan. Harrastukset tukevat lapsen kehitystä ja osallisuutta, mutta harrastamisessa tulee muistaa kiireettömyys ja leikinomaisuus. Lapsen ilo harrastuksesta ei saa vaihtua vapaa-ajan suorittamiseksi.
Lisää väljyyttä ja vuorovaikutusta kouluun
Koulupäivään tarvitaan lisää väljyyttä, mahdollisuutta lepoon, liikuntaan ja vapaaseen yhdessäoloon aikuisten seurassa. Vuorovaikutuksen välineitä oppilaiden ja aikuisten välille on rakennettava ja lapsen osallisuutta tuettava. Kouluja tulee kehittää toimintakeskuksina, jotka mahdollistavat myös opetusta vapaamman toiminnan. Koulupäivän rakennetta tulee kehittää niin, että se vastaa lasten arkitodellisuutta.
Ei ole lapsen edun mukaista, että hän joutuu olemaan yksin pitkiä aikoja sekä aamu- että iltapäivisin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta tarjoavat hyvän mahdollisuuden koulun toimintakulttuurin kehittämiselle. Toimintaa voivat olla mukana kehittämässä sekä kunnat että järjestöt ja seurakunnat.
Lasten yksinoloa on vähennettävä ja aikuisten läsnäoloa lisättävä. Lisäämällä ja tehostamalla järjestelmällisesti yhteisöllisyyttä lapsi ja nuori voi tuntea kuuluvansa yhteisöön, jossa on mukana hänen hyvinvoinnistaan välittäviä aikuisia. Yhteisvastuu lapsesta ja kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen vähentää myös kiusaamista.
Lapsen osallisuutta lisättävä
Lapsen osallistumisen oikeuteen on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota. Lapsilla on oikeus tuntea oikeutensa ja ilmaista mielipiteensä heitä koskevissa asioissa. Lapsen osallisuus on aikuisten ja lasten kohtaamista ja sitä kautta lasten näkökulman avaamista aikuisille.
Tiedottamisvastuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta kuuluu valtiolle. Valtion on myös huolehdittava siitä, että maassamme tunnetaan lapsen oikeuksien yleissopimuksen valvontamekanismi, valtion velvollisuus raportoida määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle ja komitean valtiolle antamat päätelmät ja suositukset.
Vuonna 2009 vietetään lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20.11.1989. Yleissopimus on maailman laajimmin voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Kansalaisjärjestöt, ev.-lut.kirkko, lapsiasiavaltuutettu ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma kampanjoivat juhlavuoden aikana sopimuksen tunnetuksi tekemiseksi ympäri Suomea. Tavoitteena on myös lisätä lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lapsia koskevassa päätöksenteossa. Tekemällä aktiivista yhteistyötä kansalaisjärjestöt haluavat edistää lasten ja nuorten hyvän elämän ja yhteisöllisyyden toteutumista.
Juhlavuoden suojelijana Suomessa toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.
Se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Sopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009.
Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.
Sopimuksen kolme keskeistä teemaa ovat lapsen oikeus
1) erityiseen suojaan ja hoivaan,
2) riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä
3) osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.
lisätietoja:
Ossi Heinänen, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
p. 040 752 0080 ossi.heinanen(at)nuorisuomi.fi
Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja Suomen UNICEF
p. (09) 5846 0219, 040 5454 837 inka.hetemaki(at)unicef.fi
Outi Hurme, kehittämispäällikkö Suomen Vanhempainliitto
p. (09) 135 1207, 050 540 6002 outi.hurme(at)suomenvanhempainliitto.fi
Mirjam Kalland, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
p. 075 324 5550 mirjam.kalland(at)mll.fi
Sinikka Mäntysalo-Lamppu, koulutuspäällikkö, Suomen Lasten Parlamentti
p. 045 128 3553 sinikka.ml(at)lastenparlamentti.fi
Krista Orama, kotimaan toiminnan koordinaattori, Plan Suomi Säätiö
p. (09) 6869 8095 krista.orama(at)plan.fi
Merja Saarikoski, tiedotuspäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
p. (09) 4135 5461, 040 535 8221 merja.saarikoski(at)pelastakaalapset.fi
Erja Saarinen, tiedottaja, Seurakuntien Lapsityön Keskus
p. 0400 510 909, erja.saarinen(at)lastenkeskus.fi
Hanna-Mari Savolainen, viestintäpäällikkö (sij.), Lastensuojelun Keskusliitto
p. (09) 3296 0215, 044 329 0029 hanna-mari.savolainen(at)lskl.fi