Lapsi- ja nuorisojärjestöjen yhteistyöverkoston linjaukset
Ohjelma seuraavalle hallitukselle lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi
Uuden hallituksen tulee sitoutua konkreettisiin tavoitteisiin ja toimiin lasten ja nuorten eriarvoistumisen sekä pienelle osalle kasautuvan pahoinvoinnin vähentämiseksi. Kaikkien lasten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta tulee tukea. Erilaisin toimin tulee tukea yhteisöllisyyttä ja keskinäistä vastuuta vahvistavaa toimintatapaa ja sen arvostusta.
Valtioneuvosto hyväksyy vuoden 2007 loppuun mennessä alle 29-vuotiaita koskevan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ja sitä koskevan rahoitussuunnitelman. Kehittämisohjelman tueksi valtioneuvoston tulee käynnistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Politiikkaohjelmaa koordinoi pääministerin johdolla lapsi- ja nuorisopolitiikan ministeriryhmä.
Ensi vaalikaudella ensimmäistä kertaa laadittava valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on hyvä väline eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön vahvistamiseksi lasten ja nuorten hyväksi tehtävässä työssä. Samanlaiset ohjelmat on laadittava myös alue- ja kuntatasolla. Kuntatason ohjelmat tulee nähdä yhteydessä uuden lastensuojelulain edellyttämiin hyvinvointisuunnitelmiin. Ohjelman myötä tulee kehittää myös päätösten lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointia.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin kannattaa. Ongelmien kasautuminen tulee puolestaan kunnille ja valtiolle kalliiksi.
1. Lasten ja nuorten kasautuvaa pahoinvointia tulee vähentää ja puuttua ongelmiin nykyistä aiemmin. Ennaltaehkäisevää työtä ja vanhemmuuden tukea on vahvistettava lastensuojelussa, neuvolassa, päivähoidossa, oppilashuollossa, koulussa ja nuorisotyössä. Tässä tulee toimia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien kanssa. Tavoitteena tulee olla lasten huostaanottojen tarpeen kääntäminen laskuun.
Lapsille tärkeät palvelut esimerkiksi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tulee järjestää laadultaan kansallisten suositusten mukaisiksi. Päivähoitolaki tulee uudistaa. Päivähoidon ryhmäkokoja tulee pienentää.
2. Koulua tulee kehittää kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä tukevaksi vähentämällä kiusaamista, parantamalla koulun fyysisiä työoloja, parantamalla kouluruokailua ja tuomalla harrastusmahdollisuuksia myös koulun yhteyteen. Koulun roolia moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa tulee vahvistaa. Opetusryhmien koko tulee pitää kohtuullisena.
3. Uuden lastensuojelulain käytännön toteutus ja kansallisen kehittämistyön jatkaminen on turvattava. Siihen tarvitaan riittävät voimavarat sekä valtioneuvoston periaatepäätös lastensuojelusta. Perhehoitolaki tulee uudistaa. Sijaishuollon painopistettä tulee siirtää perhehoitoon.
4. Lasten ja nuorten omaa sekä lasten vanhempien alkoholinkäyttöä ja siitä lapsille aiheutuvia haittoja tulee vähentää. Lapsella on oikeus päihteettömään vanhempaan. Alkoholiverotusta on kiristettävä ja alkoholin mainontaa rajoitettava.
5. Lasten vanhemmille tulee luoda nykyistä parempia mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen jotta vanhemmilla olisi enemmän aikaa olla lastensa kanssa. Työyhteisöjä tulee kehittää lapsi- ja perheystävällisiksi. Vanhempainvapaa tulee pidentää yhteen vuoteen, osittaisen hoitovapaan tukea tulee korottaa ja oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen pitää laajentaa kaikkiin peruskoululaisten vanhempiin.
6. Lapsiperheiden köyhyyttä on vähennettävä erityisenä painopisteenä yksinhuoltajaperheet, alle 3-vuotiaiden lasten sekä monilapsiset perheet. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäispäiväraha on korotettava työttömyysturvan vähimmäispäivärahan tasolle.
7. Nuorisotyö-, liikunta-, vapaa-ajan ja kirjastopalveluiden laatua tulee parantaa sekä turvata ne lähipalveluina. Kaikille lapsille ja nuorille tulee mahdollistaa vähintään yksi harrastus.
8. Lapsille ja nuorille tulee antaa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua oman arkensa ja kotikuntansa asioissa. Koulussa lapsia on kuultava paremmin koulun arjen kehittämistyössä. Oppilaskuntatoimintaa on tuettava myös ala- ja yläkouluissa. Tiedottamista lapsen oikeuksista on lisättävä.
9. Opiskelumahdollisuuksia on parannettava palauttamalla opintorahan reaalinen ostovoima 1990-luvun alun tasolle. Lapsilisä tulee ulottaa 17-vuotiaille.
10. Nuorisotyöttömyys on yhä yli kaksinkertainen aikuisväestön työttömyyteen verrattuna. Nuorten työllistymistä on parannettava nuorten yhteiskuntatakuuta edistämällä, työpajatoiminnalla sekä ehkäisemällä koulupudokkuutta. Nuorilla pitää olla oikeus työhön, työstä on saatava palkkaa ja palkalla on tultava toimeen.
11. Nuorten asuminen on asetettava kiinteämmäksi osaksi nuorten kasvu- ja elinolojen kehittämistä. Kohtuuhintaisten pienvuokra-asuntojen tuotanto on turvattava ja nuorisoasuntojen tarjonnalla parantava nuorten asemaa.
12. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö on estettävä ja siihen on puututtava eri viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Säännönmukaisella tutkimuksella on selvitettävä lasten ja nuorten turvallisuuden tila. Lasten ja nuorten turvakasvatusta tulee lisätä.
13. Maahanmuuttajaperheiden vanhempien, lasten ja nuorten kotouttamista varhaiskasvatuksen, koulun ja vapaaehtoistoiminnan kautta tulee edistää. Voimassa olevaa positiivista uskonnonvapauslakia on noudatettava niin, että se takaa oikeudet sekä enemmistölle että vähemmistölle. Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat vahvaa tukea syrjäytymisen ehkäisyssä.
14. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia tulee vahvistaa. Tämä tulee ottaa huomioon verottajan päätöksissä. Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen rahapelimonopoli tulee säilyttää.
Lapsiasiavaltuutettu
Kirkkohallitus / Kasvatus ja nuorisotyö
Lastensuojelun Keskusliitto ry
Nuori Suomi ry
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Terveyden edistämisen keskus ry
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta