Lausuimme 19.5. sivistysvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta.
Valiokunnan pyytämät teemat lausunnossa olivat:
- Miten selonteossa julkisen talouden suunnitelmassa huomioidaan koulutuspoliittisen selonteon tavoitteet ja toimenpiteet?
- Korona-aikana syntyneet ongelmat koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta; osaamisvajeen korjaaminen ja hyvinvoinnin moniammatillinen tukeminen jo varhaiskasvatuksesta alkaen
- Veikkauksen tuotoilla rahoitettavat kohteet.
Johdanto
Nuoriin liittyviä toimia rahoitetaan julkisessa taloudessa usealla tavalla. Nuoret hyödyntävät omista lähtökohdistaan kaikkia julkisia palveluita ja rakenteita sosiaaliturvasta sisäiseen turvallisuuteen. Keskitymme tässä lausunnossa erityisesti kahteen juuri nuorten kannalta olennaiseen toiminnan ja palveluiden kokonaisuuteen: nuorisoalaan (valtion budjetissa nuorisotyön otsikolla) ja koulutukseen.
Olennaiset huomiomme liittyvät rahapelitoiminnan tuottojen laskun osittaiseen kompensointiin ja siitä aiheutuvaan 5-6 % leikkaukseen nuorisotyön budjettiin (lausunnon ensimmäinen osio) sekä koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanon resurssointiin (toinen osio).
1 Rahapelitoiminnan tuottojen aleneminen: vaikutukset nuorisotyöhön
1.1 Nuorisotyöhön tehtävä leikkaus
Rahapelitoiminnan tuotot laskevat merkittävästi – jopa yli kolmannekselle vuoden 2019 tasoon nähden – tästä vuodesta (2021) alkaen. Samaan aikaan nuorisotoimialan yhteiskunnallinen merkitys pysyy ennallaan tai kasvaa ennen muuta korona-kriisin myötä. Näistä syistä on myönteistä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan yleisistä budjettivaroista.
Kielteistä on, että hallitus on päätynyt kuitenkin leikkaamaan nuorisotoimialalta 5-6 %. Tämä tarkoittaisi noin 4,1 miljoonan euron leikkausta 2022 ja 5,4 miljoonan euron leikkausta 2023. Nuorisoalan rahoitus olisi siis hallituskauden päättyessä yli 6 % pienempi kuin nyt. Leikkaus tehdään rahapelitoiminnan tuottojen laskun mukaisesti kaikkiin kuuteen toimialaan, joiden rahoitusta katetaan rahapelituotoilla. Nuorisotoimialan osalta leikkaus ei ole lamauttava, mutta se on merkittävä: se voi tarkoittaa esimerkiksi nuorten palveluiden sekä nuorisoalan toimintojen vähentämistä ja jopa irtisanomisia alalla.
Yhteiskunnallinen tarve nuorisotyölle ei ole vähentynyt, päinvastoin kasvanut korona-kriisin myötä. Tässä mielessä leikkaukset ovat valitettavia. Myönteistä kuitenkin on, että hallitus löysi kompensaatioon nyt suunnitellun summan – tämän ansiosta synkimmät uhkakuvat noin 17 % leikkauksesta eivät toteudu.
Tulevaisuudessa nuorisotoimialan rahoituksen pitäminen riittävänä ja vakaana on erittäin merkityksellistä. Työssä saadaan aikaan hyötyjä nuorille ja yhteiskunnallisesti vain pitkäjänteisellä työllä. Suuri osa työstä – erityisesti järjestöjen työ – on vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Tässä mielessä valtionavustuksilla on suuret kerrannaisvaikutukset: avustuksilla aikaan saatava pieni määrä ammattimaista toimintaa, rakenteita ja aineellisia resursseja voi mahdollistaa suuren määrän vapaaehtoistoimintaa. Vakauden varmistamisen yhtenä olennaisena osana nuorisotoimialan rahoituksen kytkös rahapelitoiminnan tuottoihin tulisi purkaa, ja jatkossa toimialan rahoitus tulisi kattaa yleisistä budjettivaroista.
Tulevaisuudessa rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen voidaan mukautua kolmella tavalla, joista ensimmäinen on keskeinen:
- Nuorisobudjetin siirtäminen katettavaksi yleisistä budjettivaroista
- Uusien rahoitusinstrumenttien käyttö
- Toimialan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen
Keskeinen varautumisen muoto on se, että nuorisobudjetti katettaisiin tulevaisuudessa yleisistä budjettivaroista. Jos nuorisobudjetin ja rahapelitoiminnan tuottojen välillä säilytettäisiin kytkös, tämä todennäköisesti aiheuttaisi tarpeen kompensoida rahapelitoiminnan tuottoja aina uudelleen yleisistä budjettivaroista. Näin toimialan rahoitustaso määriytyisi jatkossa perustuen toimialan yhteiskunnalliseen merkitykseen, ei perustuen suomalaisten rahapelaamisen määrään, jolla ei voida katsoa olevan olennaista asiayhteyttä siihen, kuinka paljon nuorisotoimialaa tulisi rahoittaa. Nykynäkymä rahapelitoiminnan tuotoista on laskeva myös pitkällä aikavälillä.
Tämän lisäksi pitkällä aikavälillä nuorisoalan toimijoiden ja julkisen sektorin (valtio ja kunnat) tulee löytää yhteistyössä yhä uusia rahoitusinstrumentteja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseen – esimerkiksi EU-rahoitusta.
Jotta käytettävissä olevilla resursseilla voidaan tehdä yhä vaikuttavampaa toimintaa, nuorisotoimialan tulee myös kehittää omaa osaamistaan ja yhteistyötä.
1.2 Uuden rahoitusmallin valmistelu
Hallitus päätti kehysriihessä myös välittömästi käynnistää jatkotyön, jossa päätettäisiin uudesta ja pysyvästä rahoitusmallista toiminnoille, jotka rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Päätöksessä ei täsmennetty, minkälaisella mallilla valmistelu tehdään.
Nuorisoalan ja muiden edunsaajien edustajien tulee olla tiiviisti mukana uuden rahoitusmallin valmistelussa. Kyse on näiden toimijoiden, järjestöjen ja toimialojen toimintaedellytyksistä ja niiden mahdollisuudesta tuottaa yhteiskuntaan hyötyjä.
Edunsaajat ovat hyvin erilaisia luonteeltaan ja asemaansa sekä rahoitukseensa liittyen. Nuorisoalalla tuleekin olla edustus valmisteluryhmässä. Jotta rahoituksessa säilyy ennustettavuus, osana rahoitusmallin työstöä tulee luoda erityisesti kansalaistoiminnan rahoitusta vakauttava elementti, esimerkiksi jonkinlainen indeksi.
1.3 Mihin rahoitusta tarvitaan – nuorten hyvinvointi Suomessa
Nuorisoalalle on yhteiskunnallisesti perusteltua kohdentaa vakaa, vahvistuva rahoitustaso tulevina vuosina.
Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta hyvinvointi eriytyy. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena, koulutuksellisena kysymyksenä. Esimerkiksi THL:n sivuilla vedetään yhteen tutkimusaineistoja nuorten hyvinvoinnista näin: “Yleisesti nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa 2000-luvulla. Eriarvoisuus on kuitenkin vakava ongelma, vaikka suurin osa nuorista voikin hyvin.“
Erityinen hyvinvointiin vaikuttava teema juuri nyt on korona-kriisi. Nuorten kokemukset koronasta ovat hyvin eriytyneitä. Osalle tilanne aiheuttaa suuria ongelmia, joillekin ei juuri lainkaan. Selvä enemmistö nuorista kärsii koronatilanteen vaikutuksista. Nuorten kokemat ongelmat ovat esimerkiksi ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja koulunkäynnin vaikeuksia. Nuoret haluavat myös auttaa muita, ja osallistua koronanepidemian ratkaisuihin. Tiedot käyvät esille nuorille kevätkaudella 2020 teetetystä #MPKorona-kyselystä.
Nuorisotyöllä voidaan ehkäistä syjäytymistä ja eriarvoistumista. Esimerkiksi Teemu Vauhkosen ja Tommi Hoikkalan tutkimus Syrjäytymisen lasku osoittaa, että nuorisotyö edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten – niin sanottujen NEET-nuorten – siirtymistä työhön ja koulutukseen sekä ehkäisee syrjäytymistä. Tutkimus osoittaa myös, että kohdennetut toimet vahvistavat julkista taloutta tulonsiirtojen vähenemisen ja maksettujen verojen lisääntymisen myötä.
Yksi olennainen eriarvoistumisen ehkäisyä tukeva toimi on ohjaamojen vakinaistaminen. Nuorten palveluiden vaikuttavuutta koskevat tutkimukset osoittavat, että palvelut onnistuvat sitä paremmin mitä aikaisemmin ne tavoittavat nuoret, mitä räätälöidympiä ne ovat, mitä tiiviimpää nuoria seurataan ja mitä sujuvampaa on eri toimijoiden yhteistyö. Nuorten monialaiset ohjaamot monialaisena ja nuorilähtöisenä toimintamallina vastaavat juuri näihin tarpeisiin. Tässä mielessä JTS:n linjaus ohjaamoiden vakiinnuttamisesta on oikean suuntainen: “Nuorille matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavat palvelut vakiinnutetaan Ohjaamoihin. Toiminnan vakiintuminen rahoitetaan 2,5 milj. euron määrärahasiirrolla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentilta TE-toimistojen toimintamenoihin.” Ohjaamoiden vakinaistamiseksi tarvitaan vielä selkeä toimintaa ohjaava ja laadun sekä tavoitteet kuvaava laki.
Lopulta koko yhteiskunnan toiminta liittyy nuorten hyvinvointiin ja eriarvoistumiseen. Nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä siinä missä muutkin ikäryhmät, ja siten heidän hyvinvointinsa on kytköksissä lopulta koko yhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden kokonaisuuteen.
2 Koulutuspoliittisen selonteon toteutus
Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko on kattava ja sen tavoite koulutus- ja osaamistason nostosta on kannatettava. On tärkeää, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja että korkeakoulutettujen määrä saadaan nostettua noin puoleen ikäluokasta. Pääosin julkisen talouden suunnitelma tukee selonteon tavoitteita.
Koulutuksella on tärkeä rooli erityisesti eriarvoistumisen purkamisessa, osaamisen ja tulevaisuuden tuotantopotentiaalin vahvistamisessa. Koulutukseen liittyvät tarpeet korostuvat koronan myötä. Suomen työmarkkinoilla on mahdotonta pärjätä ilman hyvää koulutusta nyt tai tulevaisuudessa. Tarvitaan lisää korkeakoulutuspaikkoja, opiskelujen joustoa, lisää opinto-ohjausta ja opettajien tukea. Tulevaisuuden uusista työpaikoista 70 prosenttiin tarvitaan korkeakoulutason osaamista, mutta koulutusasteemme junnaa matalana.
Keskeisiä kantojamme liittyen koulutuspoliittisen selonteon toteutukseen ovat:
- Koulutuksen kehittämiseen tarkoitetut resurssit tulee ohjata pääsääntöisesti koulutuksenjärjestäjien perusrahoitukseen, ei irrallisiksi ja määräaikaisiksi jääviin ohjelmiin, hankkeisiin ja kokeiluihin.
- Suomalaista koulutusta tulee edelleen kehittää ja uudistaa maksuttomuuden periaatteen pohjalta.
Keskeisinä perusteina näillä kannoillemme ovat vakaus ja jatkuvuus koulutusjärjestelmän kehityksessä sekä yhdenvertaisuus suhteessa oppilaisiin ja opiskelijoihin.
Alla on hallituksen keskeiset koulutuksen resursointiin liittyvät linjaukset julkisen talouden suunnitelmasta ja kommenttimme niihin:
- Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toteuttamista jatketaan kehyskauden aiempien päätösten mukaisesti. Ohjelmaan osoitetaan 60 milj. euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan osoitetaan yhteensä 80 milj. euroa vuonna 2022 lisäys.
→ Lähtökohdaltaan kohdennus on myönteinen, perusteltu ja johdonmukainen hallituksen politiikan jatko. Kuitenkin koulutuksen kehittämiseen tarkoitetut resurssit tulisi nykyistä useammin kohdistaa koulutuksenjärjestäjien perusrahoitukseen hankkeiden sijaan. - Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen kohdennetaan kehyskaudella lisäystä 5 milj. euroa vuosittain.
→ Myönteinen kohdennus. - Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Uudistukseen kohdistetaan 65 milj. euroa v. 2022, 102 milj. euroa v. 2023 ja 129 milj. euroa vuodesta 2024 lukien.
→ Maksuton toinen aste on tärkeä suunta yhdenvertaisuuden ja kansallisen osaamisen tason parantamisen kannalta. - Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista jatketaan.
→ kohdennukset ovat tärkeitä erityisesti korona-kriisin jälkeisessä Suomessa, jossa lapset ja nuoret voivat aiempaa huonommin. Hallituksen tulisi konkretisoida tämä linjaus pikimmiten. Mielenterveysongelmat ovat jo ennen koronaa olleet yleisiä opiskelijoiden keskuudessa, ja korona-kriisi on pahentanut tilannetta. Resursseja tulisi kohdentaa vaikuttavasti opiskelijoiden mielenterveystaitojen ja opiskelijoiden jaksamiseen. - Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan osoitetaan 10 milj. euroa v. 2022.
→ ohjelma on perusteltu. - Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan 70 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2022.
→ Kohdennus on perusteltu ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua. - Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun osoitetaan vuosina 2022–2024 vuosittain 5 milj. euroa
→ Kohdennus voi parantaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua ammattiin. Pidämme parempana periaatteena edelleen sitä, että kokeilujen ja hankkeiden sijaan kehittämiseen tarkoitetut rahat olisivat koulutuksenjärjestäjien perusrahoituksessa.
Kaikkiaan esitetyt rahoitustoimet ovat oikean suuntaisia. Nykyisessä kriisitilanteessa olisi kuitenkin perusteltua kohdentaa selkeästi resursseja toimiin mielenterveystaitojen vahvistamiseen ja opiskelijoiden jaksamiseen.
Yhteenveto
Myönteistä:
- Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensointi pääosin (noin ⅔).
- Ohjaamoiden vakiinnuttamiseksi suunniteltu kohdennus on myönteinen. Ohjaamoiden vakinaistamiseksi tarvitaan vielä selkeä toimintaa ohjaava ja laadun sekä tavoitteet kuvaava laki.
- Koulutukseen suunnitellut kohdennukset ovat pääosin oikean suuntaisia.
Kehitettävää:
- Nuorisoalalle tehtävä 5-6 % leikkaus ei ole yhteiskunnallisesti perusteltu ja sillä tulee olemaan vaikutuksia nuorisoalan toimintaedellytyksiin ja siten nuorten hyvinvointiin.
- Tulevaisuudessa nuorisotoimialan rahoituksen pitäminen riittävänä ja vakaana on erittäin merkityksellistä.
- Nuorisotyön valtionrahoitus tulee tulevaisuudessa kattaa yleisistä budjettivaroista – kytkös nuorisotyön ja rahapelaamisen välillä tulee purkaa rahoitusjärjestelmän jatkotyöstössä.
- Nuorisoalan ja muiden edunsaajien edustajien tulee olla tiiviisti mukana uuden rahoitusmallin valmistelussa.
- Koulutuksen kehittämiseen tarkoitetut resurssit tulee ohjata pääsääntöisesti koulutuksenjärjestäjien perusrahoitukseen, ei irrallisiksi ja määräaikaisiksi jääviin ohjelmiin, hankkeisiin ja kokeiluihin.
- Nykyisessä kriisitilanteessa olisi perusteltua kohdentaa selkeästi resursseja toimiin oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamiseen sekä mielenterveystaitojen vahvistamiseen.
Espoossa 19.5.2021
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Lisätietoja
Ilmari Nalbantoglu, va. toiminnanjohtaja
050 574 1112
ilmari.nalbantoglu@alli.fi