Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 7.10.2014
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n lausunto valtion talousarvioesityksestä 2015 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa
Asia: HE 131/2014 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 /
Talousarvioesityksen vaikutukset nuorisotakuun toteutumiseen
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry (Allianssi) kiittää valiokuntaa mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto valtion talousarvioesityksestä 2015.
Lausunnon keskeinen sisältö
• Allianssi pitää äärimmäisen tärkeänä, että nuorisotakuuta jatketaan ja kehitetään edelleen tehtyjen selvitysten pohjalta. Nuorisotakuun toteutuksessa tarvitaan pitkän tähtäimen sitoutumista yli vaalikausien. Nuorisotakuun vaikutukset työllisyyteen ovat nähtävissä vasta pidemmän ajan jälkeen.
• Ennaltaehkäiseviin toimiin panostaminen on tehokkainta. Allianssi on huolissaan siitä, että nuorisotakuun rahoitus on vähentänyt ennaltaehkäisevän nuorisotyön rahoitusta.
• Nuorisotakuun toteuttamiseen järjestöjen kautta tulee varata rahoitusta.
• Nuorisotakuussa merkittävä lisärahoituksen tarve on kuntoutuksessa. Kuntoutuspalvelujen heikko saatavuus on nuorisotakuun pullonkaula.
Nuorisotakuun toteutuminen ja resurssit
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että nuorten koulutus- ja työllisyysasiat sekä syrjäytymisen ehkäisy on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Pidämme tärkeänä, että takuun toteuttamista jatketaan pitkäjänteisesti myös ensi vaalikaudella ja takuuta kehitetään edelleen tehtyjen selvitysten pohjalta.
Takuun toteutumisessa on suuria haasteita. Yleinen työllisyystilanne on kuluvan vuoden aikana heikentynyt, ja tämä heijastuu myös nuorisotyöttömyysluvuissa. Tästä huolimatta nuorisotakuun avulla on saavutettu myös hyviä tuloksia.
Sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten palaute erityisesti etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta on ollut erittäin myönteistä. Jatkopolkujen löytäminen näiden työmuotojen kautta tavoitetuille nuorille on kuitenkin edelleen haastavaa.
Tässä kohdejoukossa on paljon nuoria, jotka tarvitsisivat kuntoutusta ja vahvaa tukea, jota ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Kuntoutus on oleellinen osa toimivaa nuorisotakuuta, mutta sen toteuttamiseen ei ole varattu riittävästi resursseja.
Allianssin tekemässä Kohti onnistunutta nuorisotakuuta -selvityksessä TE-toimistot saivat osakseen eniten kritiikkiä. Nuoret ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset pitivät TE-toimistoja byrokraattisina ja kuuroina nuorten henkilökohtaisille tarpeille ja toiveille. TE-toimistoilla on nuorisotakuussa keskeinen rooli nuorten ohjaamisessa sopiviin toimenpiteisiin ja palveluihin, joten TE-toimistojen tehtävänkuvia, tulosmittareita ja resursseja tulee kehittää siten, että palveluissa voidaan huomioida paremmin nuorten kokonaistilanne ja tarpeet.
Nuorisotakuun onnistumisen kannalta on myös ratkaisevan tärkeää, että nuorisotakuuta toteutetaan ja kehitetään moniammatillisessa yhteistyössä sosiaalitoimen, nuorisotyön, TE-toimistojen sekä muiden mahdollisten sidosryhmien kesken.
Myös korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeasti ja TE-palveluiden palveluvalikoimassa on niukasti työkaluja korkeakoulutettujen nuorten tukemiseksi. Korkeakouluista valmistuneet nuoret tulisikin ottaa huomioon paremmin TE-toimistojen palveluvalikoimassa ja korkeakoulujen ja työvoimaviranomaisten välistä yhteistyötä lisätä.
Allianssi on edelleen huolissaan nuorisotakuun toteuttamiseen varattujen kokonaisresurssien riittävyydestä. Nuorisotakuun resursoinnissa tulisi kiinnittää erityishuomiota ennaltaehkäiseviin toimiin, erityisesti toimivien peruspalvelujen ja nuorisotyön resurssien turvaamiseen, joilla ehkäistään syrjäytymistä sekä myöhempää tarvetta kalliille korjaaville toimenpiteille. Myös uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palveluiden turvaaminen on äärimmäisen tärkeää.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla nuorisotakuun resurssien käytön arviointia hankaloittaa, että nuorten työvoimapalveluihin käytettyjä varoja ei ole korvamerkitty eikä niiden käyttöä seurata erillään muista työvoimapalveluista. Siten on haastavaa arvioida, kuinka paljon resursseja on työvoimapalveluissa kohdistunut juuri nuorisotakuun toteuttamiseen.
Panostuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edellytysten parantamiseen tulee tarkastella kokonaisuutena. Samalla kun nuorisotakuuseen on varattu resursseja, koulutukseen on kohdistettu leikkauksia. Toisen asteen koulutukseen kohdistuvat satojen miljoonien leikkaukset uhkaavat jatkossa vaikeuttaa mielekkäiden koulutuspolkujen löytymistä ja siten nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista. Koulutusverkon harveneminen johtaa eriarvoiseen tilanteeseen eri puolilla maata ja pakottaa nuoret itsenäiseen asumiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Allianssi näkee nuorisotakuun ja koulutustakuun tavoitteiden toteutumisen kannalta haitallisena sen, että yhteishakujärjestelmässä alle 25-vuotiaalla, vailla toisen asteen tutkintoa olevalla nuorella on velvollisuus hakea sosiaaliturvan heikennysten uhalla opiskelemaan, vaikka omasta alasta ei olisi käsitystä. Lisäksi alan vaihtaminen myöhemmin on tehty haastavaksi uusia opiskelijoita suosivalla pisteytysjärjestelmällä. Tämä johtaa selvitysten mukaan keskeyttämisiin, nuorten päätymiseen väärälle alalle sekä heikkoihin oppimistuloksiin. Yhteishakuvelvoitteeseen liittyvistä sanktioista tulisikin Allianssin mielestä luopua ja alan vaihtamista helpottaa.
Myönteisenä pidämme työvaltaisen oppimisen lisäämistä ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Myönteistä on myös nuorten aikuisten osaamisohjelman lisäresursointi. Non-formaalin oppimisen tunnistamista ja tunnustamista tulisi edelleen määrätietoisesti kehittää, myös järjestötoiminnassa hankittu osaaminen huomioiden.
Myös lyhyillä työsuhteilla ja työelämän tutustumisjaksoilla on suuri merkitys nuorten sisäänpääsylle työelämään. Määrärahan kohdentaminen parin viikon kesätyösuhteiden tarjoamiseen nuorille yhdeksännen luokan jälkeen olisi tehokas keino madaltaa kynnystä ensimmäisen työkokemuksen hankkimiseen.
Nuorisotyön rahoitus, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö toteuttavat vahvasti nuorisotakuun tavoitteita. Allianssi pitääkin tärkeänä, että kaikilla nuorilla kaikissa kunnissa olisi mahdollisuus päästä tarvittaessa näiden palveluiden piiriin. Olemme kuitenkin huolestuneita siitä, että rahoitus on osittain saatu siirtämällä työpajatoimintaa budjettivaroista veikkausvoittovaroin rahoitettavaksi.
Tuomalla uusia toimintoja veikkausvoittovaroin rahoitettaviksi vaikeutetaan nykyisin veikkausvoittovaroin tuetun ennaltaehkäisevän nuorisotyön rahoitusta. Tämä on lyhytnäköistä, lisää nuorten syrjäytymistä ja johtaa kasvaviin kustannuksiin.
Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarviossa nuorisotakuuseen liittyvää nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä rahoitetaan budjettivaroin 21 miljoonalla eurolla ja veikkausvoittovaroista 6 miljoonalla eurolla. Tämä 6 miljoonaa euroa on menosäästö, jolla aikaisemmin budjettivaroin katettua korjaavaa nuorisotyötä siirrettiin rahoitettavaksi veikkausvoittovaroin. Menosäästö on ollut budjetissa täysimääräisesti vuodesta 2013.
Vuoden 2015 tulo- ja menoarviossa myös puretaan Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastosta 7 miljoonaa euroa nuorten työllistämisen edistämiseen. Nuorisotyön osuus tästä on 750 000 euroa. Koska nuorisotyön rahoitus Veikkausvoittovaroista kasvaa vuonna 2015 vain 281 000 euroa, tämä merkitsee, että ennaltaehkäisevän nuorisotyön rahoitus viime vuoteen verrattuna vähenee 469 000 euroa.
Kolmannen sektorin rooli nuorisotakuun toteutuksessa
Nuorisotakuussa korostetaan 4P:n (Public-Private-People-Partnership) mallia ja kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia. Allianssi on kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus ei budjetissa osoita rahaa nuorisotakuun toteuttamiseen kolmannen sektorin kautta. Nuorisojärjestöt ovat keskeisessä roolissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa ja eteenpäin auttamisessa. Lisäksi järjestöt ovat merkittäviä nuorten työllistäjiä. Järjestöillä on osaamista ja valmiuksia järjestää nuorisotakuun piirissä oleville nuorille erilaisia palveluita, kuten koulutustoimintaa.
Järjestöt pystyvät myös työllistämään nuoria, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea ja ohjausta työelämään siirtymisessä. Sanssi-kortin tukitaso ei kuitenkaan ole riittävä kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomille työnantajille. Allianssi onkin esittänyt järjestöjen Sanssi-tuen kuukausikohtaisen tuen korottamista ja tukijakson lyhentämistä vastaavasti. Tavoitteena olisi, että järjestöt työllistäisivät korotetun Sanssi-tuen avulla vähintään 1000 nuorta kahden vuoden aikana. Veikkausvarojen rahastopurussa nuorten työllistämiseen varattuja rahoja kannattaisi kanavoida tämän esityksen toteuttamiseen.
Helsingissä 7.10.2014
Eero Rämö, puheenjohtaja
Olli Joensuu, pääsihteeri