Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry kiittää mahdollisuudesta lausua mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Allianssi näkee esityksen yleiset tavoitteet hyvinä: on tärkeää ja ajankohtaista pyrkiä parantamaan mielenterveys-. päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua sekä tarpeenmukaisuutta. Kuten esityksessäkin todetaan, päihde- ja mielenterveyspalveluille on kuitenkin varmasti kehitystarpeita myös tulevilla hallituskausilla.
Eri tutkimuksissa on arvioitu, että noin joka neljännellä tai viidennellä nuorella olisi mielenterveyden häiriö. Suuri osa mielenterveyshäiriöistä myös alkaa nuorena, kuten esityksessäkin todetaan, kolme neljästä mielenterveyden häiriöstä puhkeaa alle 25-vuotiaana. Väestötasolla siis nimenomaan nuorten palveluihin panostaminen olisi etenkin pidemmällä aikavälillä tehokas keino koko väestön mielenterveyden kohentamiseen.
Esityksessä on hyvin tunnistettu hoidon jatkuvuuden haasteet sekä haasteet, joita nuoret kohtaavat siirtyessään nuorten palveluista aikuisten palveluun. Esitys pyrkii parantamaan nuorten siirtymistä nuorisopsykiatrian palveluista aikuisten palveluihin. On hyvä, että siirtymää pyritään nyt sujuvoittamaan. Esityksen mukaan lisäkäynti pyrittäisiin tarjoamaan 40 % niistä nuorista, jotka ovat tässä siirtymävaiheessa. Allianssi haluaa kuitenkin huomauttaa, että tilannetta tulee tarkkailla ja tarjota tätä lisäkäyntiä kaikille niille nuorille, joiden voidaan arvioida olevan sen tarpeessa eikä asettaa rajaa mekaanisesti.
Esityksessä todetaan, että parempi hoidon tarjonta saattaa jatkossa vähentää pitkien Kelan kuntouspsykoterapioiden tarvetta. Näin saattaa ollakin, mutta on silti tärkeää turvata kaikkien sitä tarvitsevien mahdollisuus päästä myös kuntoutuspsykoterapiaan. Kaikilla ei ole varaa sen omavastuuosuuksiin, jotka ovat pienituloisille merkittävä kustannus. Allianssin näkemys onkin, että Kelan kuntoutuspsykoterapian tulisi olla nuorille maksutonta.
On positiivista, että esityksessä annetaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa enemmän painoarvoa kokemusasiantuntijoille. Nuorten osallisuus palveluissa on tärkeää, ja olisi syytä pitää huolta, että myös nimenomaan nuoria osallistetaan palveluiden kehittämisessä. Esimerkiksi esityksessäkin huomioitu, toisinaan vaikea siirtymä nuorten palveluiden piiristä aikuisten palveluihin, on tärkeää hoitaa kunnolla. Tästä nimenomaan nuorilla on kokemuksia ja siksi myös nuorte osallisuus tulee huomioida. Keskeistä kaikessa nuorten kanssa tehtävässä työssä on nuorilähtöisyys: se että palvelut rakennetaan yhteistyössä nuoren kanssa ja nuoren itse määrittelemien tarpeiden pohjalta. Nuorilla tulee myös olla mahdollisuus antaa nimettömästi palautetta hoidosta tai siihen hakeutumisprosessista niin, että palautetta myös käytetään palveluiden kehittämiseen.
Allianssi pitää positiivisena myös sitä, että nyt toiminnalliset riippuvuudet (kuten rahapelaaminen) esitetään mainittavaksi selvästi lain tasolla. Toiminnallisia riippuvuuksia on toki hoidettu tähänkin asti, mutta lakiin kirjaaminen antaa toiminnalle vahvemman selkänojan.
Lopuksi
Allianssi haluaa myös esittää huolensa henkilöstön riittävyydestä. Tulevina vuosina henkilöstön riittävyyteen pitää kiinnittää merkittävää huomiota. Hyvätkään lakihankkeet eivät edistä mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta, mikäli niitä toteuttamassa ei ole riittävästi ammattilaisia. Ammattilaisten riittävyys korostuu palvelutarpeen kasvaessa. OECD on arvioinut mielenterveyden häiriöiden kustannusten olevan Suomelle 11 miljardia euroa. Tähän suhteutettuna suuretkin panostukset mielenterveyteen voidaan hyvinkin nähdä myös taloudellisesti perusteltuna.
Allianssi haluaa yhtyä THL:n lausunnossaan esittämään huomioon siitä, että vaikka perusteluissa sanotaan, etteivät mielenterveyden häiriöt ole yleistyneet, emme voi tietää sitä varmasti, sillä asiaa ei ole tutkittu kattavasti yli vuosikymmeneen. Joka tapauksessa nuorten oireilu on erilaisten tutkimusten ja kyselyiden perusteella yleistynyt jo ennen pandemiaa.
Nyt pandemian aikana nuorten mielenterveyden oireilu on lisääntynyt merkittävästi. Lähes joka viidennellä 18–22-vuotiaalla oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020 (THL 2022). Vaikka pandemia loppuisikin nyt, vaatii nuorten mielenterveyden kohentaminen merkittäviä panostuksia vielä pitkään.
Lisätietoja: Vaikuttamisen asiantuntija Titta Hiltunen, titta.hiltunen@nuorisoala.fi 044 748 6556
