Asia: VNS 1/2022 vp ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Allianssin jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle,
Kiitämme valiokuntaa mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta ajankohtaisselonteosta. Tuomitsemme Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja pidämme tärkeänä, että Euroopan muuttuneessa turvallisuustilanteessa Suomessa käydään turvallisuuspoliittista keskustelua päivitetyn tilannekuvan pohjalta. On ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa keskusteluun otetaan laajalti mukaan myös nuoret, joihin turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä kaikkein eniten.
Yleisesti kiitämme, että selonteossa turvallisuus ja siihen liittyvät tekijät ymmärretään laajasti – esimerkiksi kriisivalmiutta ja huoltovarmuutta tarkastellaan useiden yhteiskunnan osa-alueiden kannalta. Kiinnitämme lausunnossamme huomiota erityisesti henkiseen huoltovarmuuteen liittyen sekä nuorten rooliin kriisivalmiuden vahvistamisessa.
Nuorten ajatuksia turvallisuudesta ja tulevaisuudesta
Allianssi ja MTV Uutiset selvittivät maaliskuussa 2022 yhteisessä kyselyssä alle 30-vuotiaiden nuorten (n=1322) ajatuksia muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Kyselyn mukaan eniten tulevaisuudessa nuoria huolestuttavat ilmastonmuutos, sodat ja sodan leviäminen Suomeen sekä omat henkiset ongelmat, kuten masennus ja uupumus. Lisäksi vastaajat nostivat huolenaiheiksi mm. oman taloudellisen tilanteensa sekä rasismin lisääntymisen Suomessa. Kyselyn mukaan nuorten turvallisuudentunne on heikentynyt Venäjän käynnistämän sodan seurauksena. Lähes 60 % kyselyn vastaajista tuntee pelkoa omasta tai läheisten turvallisuudesta, ja yli 70 % kyselyn vastaajista totesi kokevansa ahdistusta. Moni ilmoitti myös kokevansa hämmennystä, surua, toivottomuutta, vihaa ja keskittymisvaikeuksia sodan takia.
Hieman vajaa puolet vastaajista kertoi, että sotiminen Euroopassa ei ole vaikuttanut intoon lähteä asepalvelukseen, mutta viidenneksellä kiinnostus asepalveluksen suorittamista kohtaan oli lisääntynyt. Lähes 14 prosentilla vastaajista into asepalvelukseen lähtemiseen on vastaavasti laskenut. Maanpuolustustahtonsa ilmoitti lisääntyneen noin 26 prosenttia kyselyn vastaajista. Kyselyn vastaajista 72 prosenttia oli naisia.
Nuorisobarometri 2021 vahvistaa kuvaa siitä, että nuoret haluavat toimia rauhan puolesta: nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät rauhaa kaikista tärkeimpänä asiana, jonka puolesta Suomen tulee toimia kansainvälisesti, ja ihmisoikeudet ja demokratia olivat nuorten mielestä tärkeimpiä säilytettäviä asioita. Nuorisobarometrin aineisto on kerätty ennen Ukrainan sodan alkamista.
Nuorten henkinen kriisinkestävyys
Selonteossa nostetaan esille henkisen kriisinkestävyyden osalta erityisenä tekijänä nuorten jaksaminen, jota koronapandemia ja siitä johtuneet rajoitukset ovat heikentäneet. Korostamme, että nuorten hyvinvoinnin asettaminen yhteiskuntapolitiikan keskiöön on osa Suomen turvallisuuden kivijalkaa. Tällä hetkellä nuorten hyvinvoinnille ei ole kaikilta osin riittäviä edellytyksiä.
Allianssin ja MTV Uutisten helmikuussa 2022 teettämän 15–29-vuotiaille suunnatun kyselyn (n=1304) mukaan 78,9 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista koki, että korona-aika on heikentänyt heidän henkistä hyvinvointiaan joko paljon tai ainakin jonkin verran. Kyselyssä nousi esiin, kuinka muun muassa ahdistuneisuus, jaksamattomuus, yksinäisyyden ja voimattomuuden kokemus ja liiallinen puhelimen tai netin käyttö ovat lisääntyneet COVID-19-pandemian aikana. Samalla pandemian hillitsemiseksi suunnatut rajoitukset ovat kohdistuneet erityisen kovaa lapsiin ja nuoriin. Vaikka Suomessa pitkän linjan trendi on ollut nuorten hyvinvoinnin paraneminen useilla mittareilla, varsinkin mielenterveyteen liittyvät trendit kertovat nuorten henkisen pahoinvoinnin lisääntymisestä. Lisäksi nuorten hyvinvointi on eriytynyt voimakkaasti, ja noin kymmenen prosenttia nuorista on jäänyt terveydellisessä, sosiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa vakavasti jälkeen nuorten enemmistöstä. Jotta pandemian myötä syntynyt nuorten hyvinvointivaje – erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten osalta – voidaan kuroa tulevina vuosina umpeen, tarvitaan merkittäviä taloudellisia panostuksia nuorten palveluihin ja nuorisotyöhön vielä pitkään senkin jälkeen, kun akuutti pandemiatilanne on helpottanut. Samalla on resursoitava tutkimusta, jolla seurataan nuoria koskettavien kriisien – pandemian, ilmastokriisin ja Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen – vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.
Nuorten kuuleminen ja osallisuus koronapandemian aikaisista rajoitustoimista päätettäessä ei ole toteutunut riittävästi. Nuorten kuulemiseen poikkeuksellisissa tilanteissa ja kriisien keskellä on luotava rakenteita, jotka systematisoivat nuorten kuulemista ja osallistumista erityisesti silloin, kun tehtävät päätökset ja toimenpiteet koskettavat suoraan nuoria ja vaikuttavat merkittävästi heidän tulevaisuuteensa. Keinoja edistää nuorten kuulemista valtion tasolla ovat esimerkiksi nuorten kuulemis- ja vaikuttamistoimielimien perustaminen ministeriöihin, nuorten säännöllisten kuulemisten käyttöönotto valiokunnissa sekä nuorten kannalta keskeisten teemojen ympärille muodostetut riippumattomat nuorisoneuvostot, jotka koostuvat nuorista henkilöistä ja jotka valtioneuvosto voi asettaa.
Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma
Muistutamme, että hallitus on sitoutunut edistämään nuorten osallisuutta päätöksenteossa. Suomi on sitoutunut edistämään nuorten osallistumista rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmassaan, joka toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2250. Kunnianhimoinen toimintaohjelma on rakennettu yhdessä nuorten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, mutta sen konkreettinen toteuttaminen etenee hitaasti. Toimintaohjelman tavoitteet ja toimet tulee toteuttaa viipymättä kaikilla sektoreilla, ulkopolitiikasta kouluihin.
Rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi Suomen tulee toimintaohjelman mukaisesti muun muassa:
- tukea nuorten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon ja lisätä nuorten kuulemista kestävän kehityksen kysymyksissä sekä muissa heihin välittömästi sekä tulevaisuudessa vaikuttavissa kysymyksissä
- tukea nuorten ammatillista koulutusta, työllisyysmahdollisuuksia sekä edistää nuorten yrittäjyyttä vahvistamalla työelämään liittyvää osaamista eri koulutusasteilla
- ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tiedostaa poikien ja nuorten miesten erityinen riski syrjäytymisessä
- vahvistaa konfliktienratkaisutaitojen ja globaalikasvatuksen roolia sekä edistää medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua koulutuksessa ja nuorisotyössä sekä opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa
- edistää nuorisojärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon strategista yhteistyötä ja varmistaa, että nuoret otetaan mukaan päätöslauselman 2250 toimeenpanon suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan
Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toteuttamiselle tulee taata riittävät resurssit niin valtionhallinnossa kuin järjestöissä.
Nyt tehtävät ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset vaikuttavat sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä kaikkein eniten nuoriin. Kehotamme päätöksentekijöitä ottamaan nuoret mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan turvallisuuslinjauksiin kaikilla tasoilla puolueissa, eduskunnassa ja valtioneuvostossa.
Helsingissä 26.4.2022
katja.asikainen@nuorisoala.fi
asikainenkatja
