Asia: VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Allianssin jäseninä on noin 140 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä – käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Pidämme hyvänä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uuden parlamentaarisesti linjatun rahoitusmallin mukaisesti em. menot siirretään rahoituslähteestä riippumatta ja hallitusohjelmassa linjatusta kehyssäännöstä poiketen kehykseen kuuluvaksi menoksi ja siirto tehdään jo vuodesta 2023 lukien. Myös opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla rahapelitoiminnan edunsaajille osoitettava kompensaatio on tarpeellinen, toivottu ja välttämätön ratkaisu nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Tulevaisuudessa nuorisotoimialan rahoituksen pitäminen riittävänä ja vakaana on erittäin merkityksellistä. Työssä saadaan aikaan hyötyjä nuorille ja yhteiskunnallisesti vain pitkäjänteisellä työllä. Suuri osa työstä – erityisesti järjestöjen työ – on vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Tässä mielessä valtionavustuksilla on suuret kerrannaisvaikutukset: avustuksilla aikaan saatava pieni määrä ammattimaista toimintaa, rakenteita ja aineellisia resursseja voi mahdollistaa suuren määrän vapaaehtoistoimintaa.
Toivomme valiokunnan huomioivan mietinnössään erityisesti koronarajoitusten takia heikentyneen nuorten hyvinvoinnin ja sen vähintään pandemiaa edeltäneelle tasolle nostamisen edellyttämät ylimääräiset resurssit. Jotta pandemian myötä syntynyt nuorten hyvinvointivaje – erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten osalta – voidaan kuroa tulevina vuosina umpeen, tarvitaan merkittäviä taloudellisia panostuksia nuorten palveluihin ja nuorisotyöhön vielä pitkään senkin jälkeen, kun akuutti pandemiatilanne on helpottanut. Samalla on resursoitava tutkimusta, jolla seurataan nuoria koskettavien kriisien – pandemian, ilmastokriisin ja Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen – vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Mihin rahoitusta tarvitaan – nuorten hyvinvointi Suomessa
Nuorisoalalle on yhteiskunnallisesti perusteltua kohdentaa vakaa, vahvistuva rahoitustaso tulevina vuosina. Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret Suomessa voivat pääosin hyvin, mutta hyvinvointi eriytyy. Eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena, koulutuksellisena kysymyksenä. Esimerkiksi THL:n sivuilla vedetään yhteen tutkimusaineistoja nuorten hyvinvoinnista näin: “Yleisesti nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa 2000-luvulla. Eriarvoisuus on kuitenkin vakava ongelma, vaikka suurin osa nuorista voikin hyvin.“
Nuorisotyöllä voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Esimerkiksi Teemu Vauhkosen ja Tommi Hoikkalan tutkimus Syrjäytymisen lasku osoittaa, että nuorisotyö edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten – niin sanottujen NEET-nuorten – siirtymistä työhön ja koulutukseen sekä ehkäisee syrjäytymistä. Tutkimus osoittaa myös, että kohdennetut toimet vahvistavat julkista taloutta tulonsiirtojen vähenemisen ja maksettujen verojen lisääntymisen myötä.
Erityinen hyvinvointiin vaikuttava teema juuri nyt on koronakriisi. Nuorten kokemukset koronasta ovat hyvin eriytyneitä. Osalle tilanne aiheuttaa suuria ongelmia, joillekin ei juuri lainkaan. Selvä enemmistö nuorista kärsii koronatilanteen vaikutuksista. Allianssin ja MTV Uutisten talvella 2022 teettämän 15–29-vuotiaille suunnatun kyselyn (n=1304) mukaan 78,9 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista koki, että korona-aika on heikentänyt heidän henkistä hyvinvointiaan joko paljon tai ainakin jonkin verran. Nuorten kokemat ongelmat ovat esimerkiksi ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja koulunkäynnin vaikeuksia.
Nuorisopolitiikan resurssit ja johtaminen
Nuorten kasvua ja kehitystä tukevan nuorisotyön ja nuorisoalan rahoitus on historiallisessa murroksessa. Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli on monin osin nuorisoalan tarpeiden ja toiveiden mukainen: alan rahoituksen siirtyminen yleiskatteelliseen budjettiin sekä edunsaajien välisen, lakiin kirjatun jakosuhteen purkaminen ovat oikeansuuntaisia askeleita. Rahoitus on kuitenkin sidottava jatkossa yhteiskunnalliseen tarpeeseen – ei muiden nykyisten edunsaajien rahoitukseen, kuten parlamentaarisesti on sovittu. Nuorisoalan tekemälle työlle on koronan jälkeisessä ajassa enemmän, ei vähemmän, tarvetta. Epävarmuutta uudessa mallissa aiheuttaa myös “parlamentaarisen neuvottelukunnan” tosiasiallinen merkitys sekä tuoton vähenemästä johtuvien leikkauksien kohdentuminen.
Haluamme nostaa esiin myös laajemman huolen nuoriin kohdistuvan rahoituksen sirpalemaisuudesta. Koulutukseen, nuorisotyöhön ja mielenterveyspalveluihin liittyvien määräaikaisten hankkeiden ja erillisrahoitusten määrä on aiemmasta kritiikistä huolimatta edelleen kasvussa. Muutamien vuosien mittaisten projektien vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Käytännössä hankkeilla yritetään usein paikata peruspalvelujen puutteita. Nuoriin kohdistuvan rahoituksen suunta tulisi kääntää kohti vahvempaa ja pysyvämpää perusrahoitusta, sekä terävöittää nuoriin liittyvän politiikan johtamista ja parantaa nuorten hyvinvointia edistävän rahoituksen vaikuttavuutta keskittämällä kaikki nuorten asiat yhden ministerin vastuualueelle.
Helsingissä 26.4.2022
katja.asikainen@nuorisoala.fi
asikainenkatja
