Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kiittää ministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Allianssi esittää vakavan huolen lain kiireellisestä valmistelusta, puutteellisista vaikutusarvionnista ja lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskun vaikutuksista vaikeassa asemassa oleviin nuoriin.
Koska lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostaminen on tehty vain alle kolme vuotta sitten, siitä ei ole saatavissa riittävästi tutkittua tietoa, jonka pohjalle tätä laskua voitaisiin perustella. Ikärajan laskulla ei myöskään todennäköisesti saavutettaisi esitettyä tavoitetta säästöistä, koska nuorten palvelujen tarve ei poistu ikärajan alentamisen myötä vaan siirtyy muihin palveluihin. Allianssi kannustaa hallitusta suhtautumaan vakavuudella hallituksen esityksen arvioon siitä, että tämä uudistus vaikuttaisi erityisesti jo nykyisellään kaikista vaikeimmassa tilanteessa oleviin nuoriin.
Jälkihuolto korjaa osaltaan lastensuojelun sijaishuollon ongelmia ja resurssipulaa. Jälkihuolto on erittäin tärkeää sijaishuollosta itsenäistyneille nuorille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisriskissä yhteiskunnassamme. Pahoin aliresursoitu aikuissosiaalityö ei riitä paikkaamaan jälkihuoltoa niiltä nuorilta, jotka ovat luottaneet sen saavansa edellisen hallituskauden jälkihuollon ikärajan nostamisen myötä. THL:n kyselyn mukaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä aikuissosiaalityön asiakasmäärät ovat jo nykyisellään huomattavan suuria. Allianssi haluaa nostaa esille huolen tässä uudistuksessa jälkihuollon ulkopuolelle jäävien nuorten pääsystä heidän tarvitsemiensa palveluiden piiriin.
Ikärajan laskun yhtenä positiivisena vaikutuksena on arvioitu, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön tehostaminen saa lisää kannusteita. Esimerkkinä on annettu etsivä nuorisotyö. Kuitenkin etsivään nuorisotyöhön kohdennettu rahoitus voi vähentyä (valtiovarainministeriön budjettiehdotus) vuodelle 2024 tultaessa 2,3 miljoonalla eurolla eli noin 15 prosentilla. Allianssi yhtyy OKM:n muistutukseen siitä, että etsivään nuorisotyöhön osallistuminen on nuorelle vapaaehtoista ja sen tarkoituksena on saada nuori ohjautumaan hänelle tarpeellisiin palveluihin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tällä hetkellä monet itsenäistymisen tuen palveluista ovat erilaisten hankkeiden varassa, mikä ei edistä palveluiden saatavuuden jatkuvuutta tai nuorten alueellista yhdenvertaisuutta. Kolmannella sektorilla on tärkeä rooli nuorten aikuisten palveluiden täydentämisessä. Riittävästi resursoidut palvelut niin julkisella kuin kolmannella sektorilla pystyisivät mahdollisesti osittain paikkaamaan ikärajan alennuksen aiheuttaman tilanteen, mutta resursseja ei ole samassa suhteessa aikomus lisätä merkittävissä määrin.
Allianssi suhtautuu positiivisesti siihen, että hallitusohjelmaan kirjatulla laaja-alaisella toimenpideohjelmalla halutaan ratkaista myös nuorten syrjäytymisen ongelma. Kuitenkin ikärajan nostamista perusteltiin juurikin syrjäytymisen ehkäisyn perustein. Matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on Allianssin mielestä ehdottoman kannatettavaa, mutta ei paljon palveluita tarvitsevien nuorten kustannuksella.
Allianssi kiittää hallitusta siitä, että hallituksen esityksessä on tehty nuorivaikutusten arviointia. Kuitenkin, nuorisolakiin perustuen nuoria on kuultava näin keskeisessä nuoria nuoria itseään koskevassa asiassa. Kuulemisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että asiasta pääsevät oikea-aikaisesti lausumaan myös sellaiset nuoret ja heitä edustavat tahot, joilla on kokemusta ja/tai muuta asiantuntemusta lastensuojeluun ja sen jälkihuoltoon liittyen. Koska lainsäädäntömuutos koskee haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää, on lausumiseen varattuun aikaan ja lausuntomahdollisuudesta tiedottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaikka jälkihuollon ikärajan laskeminen koskee täysi-ikäisiä nuoria, ulottuu nuorisolaki ja sen kuulemisvelvollisuus 28-vuotiaisiin saakka.
Allianssi esittää huolensa hallituksen sosiaaliturvaan suunniteltujen säästöjen ja esitetyn jälkihuollon ikärajan laskun yhteisvaikutuksesta. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ja paljon erilaista tukea tarvitsevien yli 23-vuotiaiden nuorten tilannetta jälkihuollon ikärajan lasku todennäköisesti heikentää, ellei muu palvelujärjestelmä kykene tältä osin tehostamaan toimintaansa ja vahvistamaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Esityksessä myös nostetaan esiin sivulla 15 hyvin ohuesti nämä yhteisvaikutukset. Lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevat paljon tukea tarvitsevat nuoret ovat usein työn ja koulutuksen ulkopuolella ja näin ollen muun muassa toimeentulotuen piirissä. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia jälkihuoltoa saavista nuorista on NEET-nuoria, eli he eivät ole muun muassa opintotuen tai muun ensisijaisen etuuden piirissä. Itsenäistymisen tuen puute ja toimeentulo-ongelmien kasvu voivat lisätä syrjäytymistä ja siten vesittää tämän uudistuksen säästövaikutukset.
Siltä osin kuin esityksessä on tehty teknisiä muutoksia lastensuojelulakiin ja tarpeelliset lisäykset varhaiskasvatusta koskeviin kuntien kustannusten jakoa koskeviin säännöksiin, meillä ei ole lausuttavaa.
petra.pieska@nuorisoala.fi
PieskaPetra
