Asia: Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle työllisyyspoliittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille, diaarinumero: VN/37864/2025
Teema: työllistyminen, työttömyys, hankerahoitus, julkiset työvoimapalvelut, työvoimaviranomaisen tehtävät, pitkäaikaistyöttömyys, yhdistykset ja säätiöt
Onko ehdotus uudesta tuesta ja sillä tuettavasta toiminnasta kannatettava? *
Osittain
Perustelut tiiviisti
Nuorisoala ry näkee ehdotetun tuen ja tuettavan toiminnan kannatettavana, mutta toivoo toiminnan rajoituksia ja tuettavaa toimintaa täsmennettävän ja laajennettavan paremmin nuorten monialaisiin tarpeisiin vastaavaksi. On tärkeää, että jatkossakin työllistymistä edistäviä palveluja on tarjolla myös haastavassa työmarkkinatilanteessa oleville. Nuorisoala ry kuitenkin katsoo, että suunniteltu rahoitus ei ole kohderyhmän koko ja tarve huomioiden riittävä.
1. Näkemyksenne tuen tarkoituksesta ja tuettavan toiminnan kohderyhmästä?
Kohderyhmä työllisyyspoliittisella tuella vastaa ryhmää, jolle aikaisemmin on ollut tarjolla kuntouttavaa työtoimintaa, mutta jotka kuntouttavan työtoiminnan päättyessä ovat jäämässä ilman tukea. Nuorisoala ry pitää tärkeänä, että tälle kohderyhmälle soveltuvia palveluja, jotka tukevat arjen hallintaa ja toimintakykyä, on tulevaisuudessakin tarjolla.
Nuorisoala ry korostaa, että työllisyyspoliittisen tuen kohderyhmä on merkittävältä osin nuoria, joilla on katkonaisia koulutuspolkuja, mielenterveyden haasteita tai monipalvelutarpeita. Työvoimapalveluiden kehittämistä tuleekin tarkastella tiiviissä yhteydessä nuorisotakuun toteutumiseen. Ilman toimivia matalan kynnyksen palveluja ja monialaista yhteistyötä nuorisotakuun tavoitteet eivät toteudu käytännössä.
2. Näkemyksenne tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille (108 §)?
Nuorisoala ry näkee tuen kohdentamisen yhdistyksille ja säätiöille hyvänä asiana, mutta muistuttaa, että järjestökenttään kohdennetut leikkaukset heikentävät merkittävästi kolmannen sektorin kykyä tarjota palveluja. Tämä tulee huomioida erityisesti hankkeiden tuen määrää (111 §) tarkasteltaessa.
Nuorisoala ry esittää, että työllisyyspoliittisia toimia kehitettäessä varmistetaan, että yhdistysten ja säätiöiden toteuttamat nuorten työllistymistä tukevat palvelut ovat pysyvä osa työllisyyden ekosysteemiä, eivätkä vain hankeperusteisia ja osa-aikaisia palveluita. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua ja useampi vuotisia sopimuksia. Yhteistyön toimivuus edellyttää työllisyysalueilta pysyviä rakenteita, selkeää koordinaatiota ja riittäviä resursseja kaikilta osapuolilta palveluprosessin eri kohdissa.
Nuorisoala pitää hyvänä, että toiminta on suunniteltava ja toteutettava kohderyhmän tarpeista käsin. Tämän tulee olla toiminnan lähtökohta. Nuorisoala muistuttaa, että nuorisolain 24 § mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Alle 29-vuotiaille nuorille suunnatun toiminnan tulee olla nuorilähtöistä sekä nuorten elämäntilanteen ja kehitysvaiheen huomioon ottavaa.
Nuorisoala ry muistuttaa työvoimaviranomaisia huomioimaan paikallisen monialaisen yhteistyön nuorten palvelujen osalta tuettavaa toimintaa suunniteltaessa. Lisäksi järjestettävään toimintaan ohjatessa ja palvelutarpeen arvioinnissa tulee huomioida muiden kohderyhmän parissa toimivien palveluiden, esimerkiksi nuorisotyön ja sosiaalihuollon, näkemykset nuorten tarpeista. Nuorisoala ry näkisi hyvänä toimintatapana, että tuettavaa toimintaa suunniteltaessa jo ennen hankinnan käynnistämistä kuultaisiin nuorisolain 9 § mukaista alueen nuorten monialaista ohjaus- ja palveluverkostoa.
Nuorisoala katsoo, että hankkeiden hallinnolliset vaatimukset ja raportointi eivät saa olla liian raskaita suhteessa hankkeiden kokoon. Raportoinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että sen kautta on riittävä mahdollisuus tarkastella toiminnan vaikutuksia kohderyhmään ja arvioida suhdetta muihin saman kohderyhmän palveluihin.
3. Näkemyksenne tuen hakijaa/saajaa koskevista edellytyksistä (109 §)?
Nuorisoala ry näkee hyvänä pykälän 1 momentin edellytyksen, jonka mukaan tuen saajan toiminnan tulee olla jatkunut vähintään vuoden ennen tuen hakemista. Kohderyhmän moninaiset tarpeet huomioiden toiminnan toteuttajalta tulee lisäksi edellyttää riittävää kohderyhmän tuntemusta ja osaamista.
Nuorisoala muistuttaa, että nuorten palvelujen kohdalla tulee huomioida nuorisolain 2 § mukaiset tavoitteet, eikä palvelujen tarjoajien toiminta saa olla ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
4. Näkemyksenne tuettavan toiminnan rajoituksista (110 §)?
Momentin 2 kohdan mukaan tukea ei voisi myöntää eikä sitä saisi käyttää kuntien järjestämisvastuulle kuuluviin julkisiin työvoimapalveluihin. Ero järjestämislain edellyttämien työvoimapalvelujen rahoituksen ja esitettävällä tuella toteutettavan toiminnan rahoituksen välillä on tehtävä riittävän yksiselitteiseksi. Julkisina työvoimapalveluina järjestetään lain 2 §:n mukaan työnvälityspalveluja, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, valmennusta, työvoimakoulutusta ja muutosturvakoulutusta. Nuorisoala ry katsoo, että tämä rajoitus heikentäisi merkittävästi nuorten saamaa tukea esimerkiksi verrattuna nykyiseen kuntouttavaan työtoimintaan, eikä tukisi nuorten työllistymistä tai koulutukseen ohjautumista riittävällä tavalla. Nuorisoala korostaa, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun sekä valmennuksellisten elementtien yhdistäminen työllistymistä edistävään toimintaan on keskeinen onnistumisen edellytys.
Nuorisoala näkee, että momentin kohdan mukaista kehittämistoiminnan määrittelyä on syytä tarkentaa. Kohdan mukaan tukea ei voisi myöntää eikä sitä saisi käyttää kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnalla tarkoitettaisiin esimerkiksi yhdistyksen tai säätiön yleistä sisäisen osaamisen vahvistamista. Nykyinen kirjaus jättää liiaksi tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi tulee huomioida, ettei vaikuttavia toimintoja ole mahdollista luoda ilman kehittämistoimintaan. Rahoituksen tulisikin mahdollistaa toiminnan sekä yhteistyöverkostojen tavoitteellinen kehittäminen.
Lisäksi on tärkeää selventää, ettei tuella saisi korvata yhdistyksen tai säätiön pysyvää henkilöstötarvetta, tuottaa lakisääteisiä tehtäviä, eikä vääristää kilpailua.
5. Näkemyksenne esityksessä kuvatusta tuettavasta toiminnasta? Onko tuettavaa toimintaa kuvattu riittävästi?
Nuorisoala ry pitää hyvänä, että toiminta olisi työnhakua ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä parantavaa toimintaa. Nuorten kohdalla tämän tulee tarkoittaa laaja-alaisesti arjen hallintaan ja hyvinvointiin liittyviä palveluja ja toimintaa. Monelle nuorelle työllistymistä edistävä toiminta ei ole vain väylä työhön, vaan keino vahvistaa arjen hallintaa, sosiaalisia taitoja ja itseluottamusta sekä työelämävalmiuksiä.
Nuorisoala pitää hyvänä, että toiminta voisi sisältää monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja toteutustapoja ja että niitä voisi räätälöidä työttömien työnhakijoiden yksilöllisiin tilanteisiin ja tarpeisiin soveltuviksi. Erityisesti nuorten kohdalla on tarve monipuolisille ratkaisuille, jotka tukevat nuorten hyvinvoinnin vahvistumista ja sujuvia siirtymiä työhön tai koulutukseen. Nuorisoala ry korostaa, että järjestämisessä tulee mahdollistaa yksilölliset ja vaiheittaiset palvelupolut, yhteensovittaa tuettava toiminta nuoren muiden palvelujen, kuten mielenterveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen kanssa, ja ehkäistä rakenteita, jotka lisäävät nuorten väliinputoamisen riskiä.
Nuorten kohdalla on tärkeää tarjota ryhmämuotoista toimintaa, jossa yksilöllinen tuki kulkee rinnalla. Tämä edistää sosiaalisten taitojen vahvistumista, tukee yhteisöllisyyttä ja kehittää työelämävalmiuksia. On hyvä, että tuettava toiminta voisi tapahtua erilaisissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi tuensaajan toimitiloissa, osana työpajatoimintaa tai muita toiminnallisia toimintaympäristöjä. Tämä osaltaan tukee yksilöllisten ratkaisujen mahdollistumista.
Nuorisoala näkee, että toiminnan olisi hyvä olla matalan kynnyksen palvelu, johon nuori voi osallistua silloinkin, kun työ- tai toimintakyky on heikentynyt. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden kanssa ja sujuvia palveluprosesseja.
Nuorisoala ry painottaa, että toiminnan vaikuttavuus edellyttää riittäviä henkilöstö- ja osaamisresursseja sekä pysyviä toimintamalleja, ei vain määräaikaisia kokeiluja. Lisäksi toiminnan arvioinnissa huomiota tulee kiinnittää työllistymisen lisäksi esimerkiksi koulutus- ja työelämävalmiuksien kehittymiseen sekä arjen hallinnan, toimintakyvyn ja sosiaalisten taitojen parantumiseen.
Miten täydentäisitte tuettavan toiminnan kuvauksia (voitte kertoa myös esimerkkejä)?
Nuorten näkökulmasta on tärkeää, että työllisyysalueilla huomioidaan palveluja hankittaessa riittävä moninaisuus palvelutarjonnassa, jotta mahdollisimman monelle voidaan löytää parhaiten tarpeita tukeva palvelu. Tässä tulee kuulla alueen nuorisolain mukaista monialaista ohjaus- ja palveluverkostoa.
Nuorisoala ry pitää tärkeänä, että sekä hankintavaiheessa että toimintaa suunniteltaessa nuoret huomioidaan erityisenä ja omana kohderyhmänään. Alle 29-vuotiaille nuorille tulee tarjota nimenomaisesti heille suunnattua toimintaa, mikä mahdollistaa vertaistuen ja nuorten elämänvaiheiden paremman huomioimisen. Huomiota tulee kiinnittää myös toiminnasta viestimiseen, jotta palvelua ei koeta nuoria leimaavana.
6. Näkemyksenne tuen määrää ja kestoa koskevista ehdotuksista (111 §)?
Nuorisoala ry pitää rahoituksen tasoa riittämättömänä suhteessa kohderyhmän kokoon ja moninaisiin palvelutarpeisiin. Esityksessä on arvioitu, että suunnitellulla rahoituksella vuositasolla noin 4 500–6000 työtöntä osallistuisi ehdotettuun tuettavaan toimintaan. Nuorisoala pitää tätä suhteessa kohderyhmän kokoon pienenä joukkona. Nuorisoala ry näkee perusteltuna, että tukea kohdennettaisiin alle 25-vuotiaisiin nuoriin, joita vaikutusarvion tietojen mukaan on noin 13 600 henkeä.
Pykälän 1 momentin mukaan tuen määrä olisi enintään 100 prosenttia tuella katettavista kustannuksista. Mikäli hankkeissa osuus jää alle sadan prosentin, tulee yhdistyksillä tai säätiöllä olla tosiasialliset mahdollisuudet kattaa loppuosuus muilla tavoin. Huomioitavaa on, että alle 100 prosentin osuudet rajoittavat merkittävästi niiden yhdistysten ja säätiöiden määrää, jotka toimintaa pystyvät tarjoamaan. Lisäksi Nuorisoala muistuttaa, että maksatuskäytänteiden tulee olla selkeät ja etupainotteiset, jotta yhdistyksillä on tosiasiallinen mahdollisuus toteuttaa hankkeita.
Nuorisoala katsoo, että on hyvä, että tukea voisi saada useamman vuoden ajan kerrallaan. Pykälän 3 momentissa rajoitettaisiin tuen myöntäminen enintään kolmen vuoden ajaksi kerrallaan. Nuorisoala ry pitää kolmivuotisia sopimuksia hyvinä ja katsoo, että niiden tulisi olla toiminnan järjestämisen lähtökohtana. Pidempiaikaisilla sopimuksilla turvataan yhdistysten ja säätiöiden kyky tarjota palvelua laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Lisäksi tällöin voidaan paremmin huomioida kohderyhmän pidempiaikaiset tarpeet ja palvelupolut. Useampivuotiset sopimukset tukevat osaamisen kehittymistä, työntekijöiden työhyvinvointia ja mahdollisuuksia panostaa laadukkaisiin toimintaympäristöihin. Lisäksi tämä tukee hyvien käytäntöjen rakentamista ja toiminnan kehittämistä parhaiten kohderyhmää ja toiminnan tavoitteita palvelevaksi. Monivuotiset sopimukset myös vähentävät hallintoon käytettäviä resursseja ja vapauttavat niitä itse toimintaan. Lisäksi Nuorisoala pitäisi hyvänä, että saman toimijan olisi mahdollista saada rahoitusta perättäisinä toimikausina.
7. Näkemyksenne työttömyysturvaa koskevista ehdotuksista?
Nuorisoala katsoo, että toimintaan osallistuminen edistää parhaiten niiden nuorten työmarkkina-asemaa, jotka osallistuvat siihen omasta halustaan. Myöskään mikäli tarjottu toiminta ei vastaa nuoren tosiasiallisiin tarpeisiin, ei siihen osallistuminen edistä työllistymistä. Tämä tulee huomioida erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla on monialaisia tuen tarpeita.
Nuorisoala ry muistuttaa, että palveluihin ohjatessa on tärkeää huomioida se, että nuori tosiasiallisesti ymmärtää toiminnan velvoittavuuden merkityksen ja sen vaikutukset. Velvoittavuudesta tulee informoida kohderyhmää kirjallisesti ja selkeällä suomen kielellä sekä tarvittaessa selkosuomella tai monikielisesti. Lisäksi ennen mahdollisia seuraamuksia viranomaisen tulee arvioida taustalla vaikuttavat syyt, jotta kohderyhmään kuuluvat eivät joudu kohtuuttomaan tilanteeseen esimerkiksi terveydellisistä syistä johtuen.
Nuorisoala ry muistuttaa, että nuorilla tulee säilyä selkeä ja tosiasiallinen valitusoikeus heitä koskeviin päätöksiin, erityisesti tilanteissa, joissa päätökset vaikuttavat palveluun pääsyyn, palvelun keskeyttämiseen tai toimeentuloon. Lisäksi tulee varmistaa, että nuori saa kirjallisen tiedon ratkaisusta ja ohjeet muutoksenhausta. Ilman selkeää valitusmahdollisuutta riski hallinnollisesta epäselvyydestä ja nuoren väliinputoamisesta kasvaa.
Jatkovalmistelussa tulisi arvioida, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä turvaamaan nuorille oikeuden palvelutarpeen mukaiseen arviointiin ja tarkoituksenmukaiseen palvelukokonaisuuteen silloin, kun nuoren työllistyminen edellyttää monialaista tukea.
Nuorisoala ry pitää hyvänä, että toimintaan osallistuminen kerryttäisi työssäolovelvoitetta. Velvoitteen täyttyminen tulee huomioida toimintaa suunniteltaessa. Näin ollen toiminnan tulee olla säännöllisesti vähintään viikottaista, eikä harvemmin toteutuvaa, jotta se täyttää työssäolovelvoitteen kertymisen vaatimukset.
Vaikutusarvioissa todetaan, että tuettavaan toimintaan osallistuvalle voi aiheutua kustannuksia toimintaan osallistumisesta, ja siten myös oikeus harkinnanvaraiseen kulukorvaukseen, minkä työvoimaviranomainen ratkaisisi. Nuorisoala ry näkee tärkeänä kustannusten ja muiden osallistumista rajoittavien tekijöiden huomioimisen. Kohderyhmän ei tule joutua kohtuuttomiin tilanteisiin esimerkiksi matkakulujen takia, eikä työnhakijan taloudellinen tilanne saa muodostua osallistumisen esteeksi.
8. Näkemyksenne esitysluonnoksessa olevista vaikutusarvioista?
Koska tukea ei myönnettäisi työllisyysalueille valtionavustuksena, tulee rahoituksen vaikutuksia kohderyhmään arvioida säännöllisesti. Mikäli rahoitus ei kohdennu tosiasiallisesti nyt määriteltävään toimintaan, tulisi rahoitusta tarkastella uudelleen.
Nuorisoala ry pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa toteutetaan erillinen ikä- ja nuorivaikutusten arviointi. Nuoret muodostavat merkittävän osan niistä asiakkaista, joiden työllistyminen edellyttää useiden eri toimijoiden tukea, mutta heidän erityistä asemaansa ei ole arvioitu järjestelmällisesti.
Nuorisoala ry korostaa myös tarvetta vahvistaa koulutukseen ohjausta osana nuorille suunnattuja työvoimapalveluja. Nuorten kohdalla kestävin työllistymisen edellytys on usein perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaminen. On tärkeätä, että työvoimapalveluiden ja koulutusjärjestelmän rajapintaa tarkastellaan jatkovalmistelussa nuorten näkökulmasta. Koulutustason nostamisen tavoitteet eivät toteudu yhdenvertaisesti, mikäli joustavia ja toiminnallisia suorittamistapoja ei ole riittävästi tarjolla.
9. Mitä muuta haluatte lausua esityksestä?
Nuorisoala ry pitää tärkeänä, että lakkautettavan kuntouttavan työtoiminnan tilalle tulee korvaava palvelu, joka kohdentuu heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin. Tämän hetkinen esitys ei kuitenkaan esitellyillä resursseilla riitä vastaamaan tarpeeseen.
Tämän hetkinen esitys jättää paljon kysymysmerkkejä toteutukseen, joten toiminnan vaikuttavuutta on todellisuudessa mahdotonta arvioida ilman, että tiedossa on, kuinka tukea työllisyysalueilla käytettäisiin.
Lisätiedot:
Tuija Kautto
Palvelujohtaja
tuija.kautto@nuorisoala.fi
