Jätetty lausuntopalvelussa. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25525/2023
Yleiset huomiot luonnoksesta
Nuorisoala ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma). Periaatepäätöksen tavoitteet ovat kauttaaltaan hyvin kannatettavia. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että kuten luonnoksessakin todetaan, ohjelman toteuttamiselle ei ole varattu erillistä määrärahaa. Ilman selkeästi ohjelman toteuttamiseen varattua resurssia on suuri vaara, että ohjelma jää vain ylätasoiseksi, eikä sen toimenpiteillä tule olemaan käytännön vaikutuksia resurssien puutteiden vuoksi. Ohjelmassa nojataan myös vahvasti kansalaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin asiantuntemukseen ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tällä hallituskaudella suunnitteilla olevat merkittävät leikkaukset kansalaisjärjestöjen valtionavustuksiin todennäköisesti tekevät hyvät ja tärkeät tavoitteet mahdottomiksi saavuttaa, mikäli leikkauksia ei kohtuullisteta.
Kiitämme siitä, että periaatepäätöksen yhdeksi keskeiseksi teemaksi on päätetty nostaa lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen niin vaaliosallistumisen kuin muidenkin osallisuuden rakenteiden keinoin. Lapsiin ja nuoriin välillisesti ja välittömästi kohdistuneet leikkaukset ovat myös demokratian tulevaisuuden kannalta huolestuttavia. Mikäli lapsiperheköyhyys, näköalattomuus ja yhteisöllisyyden puute jatkavat kasvuaan, ei nuorten osallisuudessa tapahtuva positiivinen kehitys tule tapahtumaan tavoitteista huolimatta. Muistutamme myös, että nuorisolain määritelmän mukaan nuoria ovat alle 29-vuotiaat (Nuorisolaki 1285/2016).
LUKU 3.1. Edistämme äänestysaktiivisuutta
Tavoitelinjaus 1: Etsimme keinoja lisätä erityisesti nuorten äänestysaktiivisuutta sekä tasoittaa väestöryhmien ja alueiden välillä havaittuja eroja äänestysaktiivisuudessa ja pysäyttää eriytymiskehitys.
Nuorisoala ry kannattaa sitä, että demokratiaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota juuri nuorten äänestysaktiivisuuden tukemiseen. Nuoret ikäluokat äänestävät selvästi muuta väestöä vähemmän ja tällä on vakavia vaikutuksia esimerkiksi päätöksenteon kestävyyteen ja ylisukupolviseen oikeudenmukaisuuteen. Kiitämme siitä, että keskeisissä toimenpiteissä on tunnistettu niitä konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan lisätä nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuutta. Etenkin saavutettavan vaalitiedotuksen- ja viestinnän osalta on otettava myös huomioon monikielinen viestintä, sillä maahanmuuttajataustaisten nuorten äänestysaktiivisuus on nuorten ryhmän sisällä matalaa. Kiitämme myös siitä, että kansalaisjärjestöjen rooli nuorten aikuisten tavoittamisessa on tunnistettu.
Tavoitelinjaus 2: Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tietoa vapaiden vaalien merkityksestä ja harjoitella äänestämistä.
On erittäin kannatettavaa, että lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tietoa vaaleista ja harjoitella niihin osallistumista, tuetaan jo alaikäisten kohdalla. Tutkimuksessa on todettu (Kestilä-Kekkonen ym. 2022), että erot nuoren kansalaispätevyydessä syntyvät jo selkeästi ennen äänestysikää. On siis tärkeää, että jo alaikäisten nuoren tietotaitoa lisätään niin vaaleista ja niiden merkityksestä ja siitä, miten niihin osallistutaan. Nuorisoala ry on järjestänyt Nuorten vaaleja (entiset nuorisovaalit) jo 1990-luvulta lähtien ja näin tukenut alaikäisten nuorten mahdollisuutta toiminnalliseen oppimiseen ja laadukkaaseen demokratiakasvatukseen. Tämänkaltaisia jo toimiviksi todettuja demokratiakasvatuksen konsepteja tulee skaalata niin, että ne tavoittavat mahdollisimman laajasti eri taustoista tulevia lapsia ja nuoria. Nuorisoala toivoo, että Nuorten vaalit siirtyvät valtionhallinnon kanssa yhteistyössä järjestettäväksi demokratiakasvatustapahtumaksi. Ehdotamme myös, että kansallisten vaalien äänestysikärajaa lasketaan 16 ikävuoteen. Tällä voidaan myös kannustaa yhä useampaa nuorta äänestämään vaaleissa ja nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta. Ohjelmassa on onnistuttu tunnistamaan nuorille viestimisen keskeisiä ongelmia ja tarjottu niihin konkreettisia ratkaisuja. Kiitämme myös siitä, että kolmannen sektorin toimijoiden osaaminen nuorten tavoittamisessa ja demokratiakasvatuksessa on tunnistettu. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että nuoret ovat monipuolinen ryhmä, joka usein ei tule tavoitetuksi vain yhdenlaisen viestinnän keinoin. On siis tärkeää, että nuorille viestitään monikanavaisesti ja monipuolisesti.
LUKU 3.2 Vahvistamme lasten ja nuorten osallisuutta
Yleiset huomiot
Haluamme huomauttaa, että nuorisolain mukaisesti nuoriksi lasketaan kaikki alle 29-vuotiaat nuoret. Ohjelman lasten ja nuorten osallisuutta tukevat toimet kohdistuvat pääasiassa alle 18-vuotiaisiin nuoriin eivätkä huomioi yli 18-vuotiaita nuoria. Kuten demokratiaohjelmassa on todettu, myös nuoret aikuiset tarvitsevat tukea osallisuutensa toteutumiseen esimerkiksi siitä syystä, että juuri tämän ihmisryhmän äänestysaktiivisuus on kaikista matalinta.
Tavoitelinjaus 3: Vahvistamme kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen asemaa sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden lapsia ja nuoria edustavien toimielinten, kuten oppilas- ja opiskelijakuntien, ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten parissa työskentelevien toimijoiden kanssa.
Lasten ja nuorten yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen vaativat rakenteita, jotka mahdollistavat kuulluksi tulemisen ja osallistumisen. Onkin hienoa, että ohjelmassa vahvistetaan nuorten osallisuutta kuntien ja hyvivointialueiden nuorisovaltuustojen kautta. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että erityistä huomiota tulee kiinnittää myös valtakunnallisen päätöksenteon tasoon, jossa rakenteet nuorten kuulemista ja osallistumista varten eivät ole vakiintuneet. Nuorten ääntä on tärkeää kuulla systemaattisesti ja monimenetelmällisesti niin, että keinoilla tavoitetaan mahdollisimman läpileikkaavasti kaikki nuoret. Perustamalla nuorten asiantuntija- ja vaikuttajaryhmät ministeriöiden alaisuuteen voidaan edistää nuoren kuulemista valtionhallinnon tasolla niin, että nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöprosessihin ja isojen yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun. Nuorten asiantuntija- ja vaikuttajaryhmät mainittiinkin nuorten osallisuuden kehittämisen keinona VANUPOssa. Tämän lisäksi valtakunnalliseen päätöksentekoon tulee luoda pysyvä, oppilaitoksiin kytkettävä rakenne nuorten kuulemiseen ja osallistamiseen 12–17-vuotiaille nuorille, joilla ei ole vielä äänioikeutta.
Tavoitelinjaus 4: Vahvistamme lapsi- ja nuoriystävällistä osallistumista ja kuulemista heitä itseään koskevissa asioissa.
Kuten edellisen tavoitelinjauksen kohdalla, haluamme muistuttaa, että lapsia ja nuoria tulee kuulla systemaattisesti ja monimenetelmällisesti. Etenkin valtakunnallisessa päätöksenteossa nämä osallistumisen ja kuulemisen rakenteet eivät ole vakiintuneet ja olisikin ensiarvoisen tärkeää luoda selkeitä ja vakiintuneita tapoja kuulla lapsia ja nuoria myös osana valtakunnallista päätöksentekoa. Muistutamme myös, että nuorisolain mukaisesti nuoria ovat myös alle 29-vuotiaat kansalaiset ja heidän kuulemiseensa pitäisi myös kiinnittää erityistä huomiota. Kiitämme sitä, että lasten ja nuorten kuulemisen painoarvoa lainvalmisteluprosessissa halutaan lisätä ja viranhaltioiden osaamiseen sen toteuttamisessa panostaa. Muistutamme kuitenkin siitä, että jotta tämä tapahtuu systemaattisesti ja tasalaatuisesti, on tärkeää kehittää pysyviä malleja lasten ja nuorten kuulemiselle.
LUKU 3.3 Kehitämme demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyviä käytäntöjä
Tavoitelinjaus 5: Vahvistamme demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen jatkumoa eri kouluasteiden välillä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja tiivistämme demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kansallisen tason yhteistyötä, koordinointia ja seurantaa.
Kiitämme siitä, että ohjelmalla halutaan varmistaa laadukkaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen saatavuus kaikilla koulutusasteilla ja ympäri Suomen. Tämä on erityisen tärkeää, sillä demokratiakasvatuksen on todettu olevan yksi keino heikentää esimerkiksi sosioekonomisen taustan vaikutusta nuorten sisäiseen kansalaispätevyyteen. On tärkeää, että demokratiakasvatukselle asetetaan kansalliset tavoitteet ja varmistetaan, että se näkyy kattavasti esimerkiksi osana opettajankoulutusta Suomen kaikissa tätä koulutusta tarjoavissa yliopistoissa. Näin voidaan varmistaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tasainen laatu kaikilla koulutusasteilla ja valtakunnallisesti. Huomautamme kuitenkin, että myös kansalaisjärjestöillä on paljon osaamista demokratiakasvatuksen kehittämisessä ja demokratiakasvatuksen toteuttamisessa non-formaalin oppimisen kentällä.
Tavoitelinjaus 6: Parannamme demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen sekä opetusmateriaalien ja -menetelmien laatua ja saatavuutta kansallisesti.
On kannatettavaa, että jo olemassa olevien ja hyväksi todettuja materiaaleja skaalataan ja levitetään valtakunnallisesti. Kiitämme myös siitä, että kolmannen sektorin toimijat tunnistetaan tärkeäksi sidosryhmäksi demokratiakasvatuksen kehittämisen ja toteuttamisen osalta.
Tavoitelinjaus 7: Vahvistamme siviilipalveluskoulutukseen, kotoutumiskoulutukseen, monikieliseen yhteiskuntaorientaatioon sekä varusmiespalvelukseen osallistuvien tietämystä ja osaamista demokratiasta.
Tavoite on kannatettava, mutta nykyisellään siviili- ja varusmiespalvelus eivät tavoita koko ikäluokkaa. Kutsuntojen laajentuminen koko ikäluokalle mahdollistaa koko ikäluokan tavoittamisen myös demokratiakasvatuksellisesta näkökulmasta.
LUKU 3.4 Vahvistamme hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria yhteiskunnassa
Tavoitelinjaus 8: Parannamme monikanavaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia erilaisten alueiden ja eri väestöryhmien, erityisesti lasten ja nuorten erilaiset osallistumisen edellytykset sekä haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret huomioon ottaen.
Kiitämme siitä, että lapset ja nuoret on nostettu omaksi erityisryhmäkseen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kehitettäessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erityisesti niiden nuorten ryhmien, kuten nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten, tavoittamisessa, joiden institutionaalisen osallistumisen tiedetään olevan heikompaa kuin muun ikäryhmän. On tärkeää, että myös digitaalisia vaikuttamiskanavia kehitetään lapsi- ja nuoriystävälliseen suuntaan, mutta haluamme korostaa lasten ja nuorten kuulemisen monikanavaisuuden tärkeyttä. Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, joka voidaan tavoittaa yhden kanavan kautta, vaan nuoria tulee kuulla mahdollisimman monipuolisesti ja monikanavaisesti.
LUKU 3.5 Kehitämme paikallishallintoa ja varmistamme lähidemokratian toteutumisen
Tavoitelinjaus 10: Seuraamme ja edistämme asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Nuoret ovat yksi olennainen erityisryhmä myös paikallisesta näkökulmasta. Opiskelujen, työn tai muun syyn vuoksi muuttaminen eri paikkakunnalle on hyvin tyypillistä nuorten aikuisten elämässä. On tiedossa, että vain vähän aikaa kunnassa asuneet tai vähän kuntien palveluita käyttävät eivät koe samalla tavalla tarvetta tai halua osallistua paikallisen tason yhteiskunnalliseen toimintaan.
LUKU 3.7 Edistämme demokratiaa Euroopan unionissa ja kansainvälisesti
Yleiset huomiot
Suomi on profiloitunut kansainvälisesti Yhdistyneiden Kansakuntien Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toteuttamisen edelläkävijänä. Huomautamme, että rauhantyö ja nuorten osallisuus ja osallistuminen siihen on yksi kestävän demokratian kulmakivistä ja tärkeää yhteiskuntien vakauden ja kriisinkestävyyden kannalta. Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda on tärkeää huomioida myös Euroopan unionissa ja kansainvälisesti tehtävän demokratiatyön yhtenä tärkeänä osa-alueena.
silja.porkkala@nuorisoala.fi
