Annettu Lausuntopalvelun kautta.
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden ja niiden kokonaismäärän muodostamista (kohta 2.1)
Määräysluonnoksen mukaan vaikuttamistoimintaan osallistuneisiin henkilöihin luettaisiin kaikki ne henkilöt, jotka ovat hoitaneet yhteydenpidon vaikuttamistoiminnan kohteisiin sekä henkilöt, jotka ovat osallistuneet niiden mahdollistamiseksi tehtyyn taustatyöhön. Järjestöjen ja säätiöiden näkökulmasta keskeistä on, että näihin henkilöihin voisivat kuulua työsuhteessa ilmoitusvelvolliseen olevien henkilöiden lisäksi myös esimerkiksi sen nimissä vapaaehtoistyötä tekevien vaikuttamistoiminta tai luottamushenkilöiden tekemä vaikuttamistoiminta.
Nuorisoala katsoo, että ehdotettua määrittelyä on välttämätöntä keventää siten, että vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrään lasketaan ainoastaan ne henkilöt, jotka ovat suoranaisesti osallistuneet ilmoitusvelvollisen vaikuttamistoimintaan eli harjoittaneet yhteydenpitoa avoimuusrekisteriin ilmoitetuissa aiheissa. Vaikuttamistoiminnan taustatyö tulee jättää kokonaisuudessaan soveltamisalan ulkopuolelle. Vaatimus taustatyöhön osallistuneiden työmäärän ilmoittamisesta nostaisi ilmoitusvelvollisten hallinnollisen taakan kohtuuttomaksi, eikä todellisuudessa tuottaisi sellaista lisäarvoa, joka saattaisi näin kuormittavan hallinnollisen taakan perustella. Nuorisoala myös huomauttaa, että taustatyöhön osallistuneiden työmäärää on käytännössä erittäin hankala arvioida, sillä usein eri ihmisten tekemä taustatyö liittyy vain osittain yksittäisiin vaikuttamisen aiheeseen.
Myös muu taustatyöksi mahdollisesti luettavissa oleva toiminta on erittäin hankalasti arvioitavissa. Tämä korostuu erityisesti järjestöjen luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten kohdalla, joiden taustatyöhön käyttämä aika on käytännössä heidän vapaa-aikaansa, jolloin on hankalaa edellyttää sen raportointia järjestölle.
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden vaikuttamistoimintaan käyttämien henkilötyövuosien muodostamista (kohta 2.2)
Määräysluonnoksen mukaan avoimuusrekisteriin tulisi vuosittain ilmoittaa kaikkien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden siihen käyttämät työtunnit. Yksi työtunti on 60 minuuttia. Vaikuttamistoimintaan osallistuneisiin henkilöihin luettaisiin ne henkilöt, jotka ovat hoitaneet varsinaisen yhteydenpidon vaikuttamistoiminnan kohteisiin, sekä ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet sen mahdollistamiseksi tehtyyn taustatyöhön.
Vaikuttamistoimintaan käytettyihin henkilötyötunteihin laskettaisiin kaikki vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden vaikuttamistoimintaan liittyvä työskentely riippumatta siitä, onko kyseisestä työskentelystä maksettu palkkaa tai muuta rahallista korvausta. Ilmoitusvelvollisen olisi tunnistettava, milloin sen nimissä toimivat henkilöt käyttävät työaikaansa vaikuttamistoimintaan liittyvään työskentelyyn. Rekisteriin ilmoitettavien tietojen pitäisi olla myös todennettavissa, koska määräyksen perusteluissa sanotaan, että tarvittaessa ilmoitusvelvollisen kyky osoittaa toimittamiensa tietojen oikeellisuus tullee aiheuttamaan ilmoitusvelvollisille kustannuksia.
Nuorisoala huomauttaa, että käytännössä tämän velvoitteen asianmukainen toteuttaminen edellyttäisi vaikuttamistoimintaa harjoittavissa järjestöissä ja säätiöissä sitä, että jatkossa sekä yhdistyksen henkilöstön että luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten eli kaikkien vaikuttamistoimintaan ja sen taustatyöhön osallistuvien tulisi pitää jatkuvaa kirjanpitoa kaikesta vaikuttamiseen liittyvästä toiminnastaan ja raportoida siitä säännöllisesti ilmoitusvelvolliselle. Nuorisoala toteaa, että tätä on täysin epärealistista edellyttää. Nuorisoala katsoo, että määräysluonnosta valmistellessaan Valtiontalouden tarkastusvirasto on ohittanut lainsäätäjän selvästi ilmaiseman tarkoituksen, jonka mukaan avoimuusrekisteri ei saisi tuottaa ilmoitusvelvollisille liian raskasta hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi asiaa koskevassa hallituksen esityksessä todetaan taloudellisten tietojen ilmoittamista koskien, että säännöksessä käytetään termiä tiedot, mutta käytännössä kysymyksessä on toimijan antama arvio.
Lisäksi antamassaan mietinnössä eduskunnan lakivaliokunta korosti, että ilmoitusvelvollisten kannalta on keskeistä, että sääntelystä seuraavat raportointivelvoitteet ja hallinnollinen taakka ovat tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Raportoitavien tietojen tulee siten olla tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia rekisterin tavoitteiden kannalta, mutta raportoinnista ei kuitenkaan saa muodostua liian yksityiskohtaista ja raskasta.
Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan liittyvien markkinointi- ja edustamiskulujen muodostamisesta (kohta 2.3)
Työtuntien lisäksi ilmoitusvelvollisen pitäisi ilmoittaa myös vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointi- ja edustamiskulut. Markkinointikulut muodostettaisiin vaikuttamistoiminnassa käytettyjen markkinointimateriaalien ja -palveluiden hankinnasta aiheutuneista menoista. Edustamiskuluina ilmoitettaisiin vaikuttamistoimintaan liittyvät, ulkopuolisiin henkilöihin kohdistuvat vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneet menot. Tällaisia olisivat esimerkiksi ravintolakulut, edustuslahjat, edustusmatkat ja niihin liittyvät matka- ja majoituskulut sekä edustamiseen käytetyistä kiinteistöistä aiheutuneet kulut. Tietojen ilmoittamiseksi kuluja pitäisi seurata esimerkiksi kirjanpidon avulla.
Nuorisoala korostaa, että kohdassa ilmoitettavaksi suunnitellut tiedot voivat perustua korkeintaan ilmoitusvelvollisen arvioon. Nuorisoalan kattojärjestöjen tietojen mukaan yhdelläkään nuorisoalan järjestöllä ei ole pelkästään edustamiseen tarkoitettuja kiinteistöjä tai tiloja, mikä tarkoittaa, että edustamiseen käytetään pääasiassa samoja tiloja kuin muuhunkin toimintaan. Nuorisoala kiinnittää huomiota siihen, että on myös varsin tavanomaista, että nuorisoalan järjestöt kutsuvat samoihin tilaisuuksiin sekä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia vaikuttamistoiminnan kohteita että muita sidosryhmiä. Erillisen kirjanpidon toteuttamisen esimerkiksi ilmoitusvelvollisiin henkilöihin kohdistuvasta tarjoiluista, osuudesta tilavuokraan ja ohjelmaan tarkoittaisi hallinnollisesti aivan kohtuutonta työmäärää.
Muut havainnot
Nuorisoala huomauttaa, että pääministeri Orpon hallitusohjelma sekä valtioneuvostoston hyväksymä kansalaisjärjestöstrategia tavoittelevat järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan lainsäädännöllisten esteiden vähentämistä ja hallinnollisen taakan keventämistä. Valtiontalouden tarkastusviraston nyt luonnostelema määräys avoimuusrekisterilain tarkoittamien vaikuttamistoiminnan tietojen muodostamisesta on räikeässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
Nuorisoala katsoo, että määräysluonnoksen velvoitteita tulee keventää merkittävästi ja edellyttää vain sellaisten tietojen ilmoittamista, joilla on avoimuusrekisterillä tavoiteltavan vaikuttamistoiminnan avoimuuden kannalta tosiasiallista merkitystä.
Lopuksi nuorisoala huomauttaa, että avoimuusrekisterilainsäädännön valmistelussa on kaiken aikaa korostettu ja ja lainsäätäjä on tahtotilanaan osoittanut, että sääntelystä seuraavat raportointivelvoitteet ja hallinnollinen taakka ovat tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Nuorisoala toivoo, että Valtiontalouden tarkastusvirasto kaikin mahdollisin keinoin edesauttaisi sitä, että nykyisen avoimuusrekisterilain säätelyn oikeasuhtaisuutta arvioitaisiin mahdollisimman pian. Nuorisoalan järjestöissä avoimuusrekisteriin liittyvä sääntely on lisännyt hallinnollista työtä, joka erityisesti samanaikaisesti kansalaisyhteiskuntaan kohdennettujen rahoitusleikkausten kanssa on käytännössä suoraan pois järjestöjen varsinaisesta toiminnasta.
juuso.luomala@nuorisoala.fi
