Euroopan komissio valmistelee EU:n kansalaisyhteiskuntastrategiaa. Valmistelusta oli mahdollista antaa palautetta 13.6.–5.9.2025. Kannanottopyyntö ja kaikki palautteet ovat luettavissa komission verkkosivuilla.
Nuorisoala ry antoi valmisteluun seuraavat palautteet:
Nuorisoala ry suhtautuu myönteisesti EU:n kansalaisyhteiskuntastrategian valmisteluun. Kansalaisjärjestöjen merkitys tämän päivän yhteiskunnissa on kiistaton: ne vahvistavat demokratiaa, tuovat esiin kansalaisten ääntä, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tarjoavat ratkaisuja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Siksi on tärkeää, että strategia vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan.
1) Toimintaedellytykset turvattava EU:n rahoitusohjelmissa ja kansallisesti
Strategian kannanottopyynnössä todetaan: “Yhtenä haasteena on vaikeus saada ennakoitavissa olevaa ja läpinäkyvää rahoitusta pitkällä aikavälillä. Tällaisen rahoituksen avulla järjestöt voivat turvata riippumattomuutensa.”
Ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus on kansalaisjärjestöjen toiminnan kannalta ratkaisevaa. Nykyiset EU:n rahoitusohjelmat, kuten Erasmus+ ja Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelma (CERV), tarjoavat tärkeitä välineitä, mutta niiden hyödyntäminen on haastavaa monille nuorisojärjestöille. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla toimijoilla on vähemmän resursseja ja osaamista hakea ja hallinnoida rahoitusta kuin suuremmilla järjestöillä. European Youth Forum on raportissaan “EU Youth Programmes Unpacked (2025)” analysoinut, että Erasmus+ -ohjelman rahoitusten myöntöaste on matalampi nuorisojärjestöjen kuin muiden hakijoiden keskuudessa. Tämän vuoksi kansalaisjärjestöille tulee tarjota neuvontaa rahoitushaussa sekä ohjelmien hallinnollisen kuormittavuuden tulee olla suhteessa haettuun rahoitukseen.
Sen lisäksi, että kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia hakea rahoitusta tulee kehittää, rahoitusohjelmien painopisteen tulisi tukea myös kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittämistä. Samaisesta European Youth Forumin raportista käy ilmi, että Erasmus+ -ohjelmassa painopiste on lipunut vahvasti yksilöiden liikkuvuuteen ja osaamiseen kasvattamiseen organisaatioiden välisen yhteistyön ja kehittämisen kustannuksella. Tämä kaventaa järjestöjen mahdollisuuksia luoda pitkäjänteisiä rakenteita ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä.
EU:n kansalaisyhteiskuntastrategiassa tulee kannustaa jäsenmaita vahvistamaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja kunnioittaa niiden autonomiaa. Olennainen keino tämän saavuttamiseksi on taata kansalaisjärjestöille ennakoitava rahoitus, jonka painopiste on myös yleisavustuksissa hankerahoituksen ohella.
2) Kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksia vahvistettava
Strategian kannanottopyynnössä korostetaan, että niin EU:n tasolla kuin jäsenvaltioissa on tarpeen luoda osallistumis- ja suojelumekanismeja kansalaisjärjestöjä varten.
Yksi keskeinen osallistumistapa kansalaisjärjestöille on niin EU- kuin kansalliseen lainsäädäntöprosessiin vaikuttaminen. Siksi kansalaisjärjestöjen kuulemismahdollisuudet tulee turvata. Kansalaisjärjestöillä täytyy olla mahdollisuus lausua valmisteilla olevasta lainsäädännöstä siten, että lausuntoaika on riittävän pitkä. Näin varmistetaan kansallisten ja EU-tason järjestöjen mahdollisuus valmistella kattavia ja edustavia lausuntoja, kerätä niiden tueksi laajasti tietoa omalta kentältään sekä tukea jäsenjärjestöjään lausuntojen valmistelussa. Tämä on erityisen tärkeää nuorisoalan järjestöjen kohdalla, sillä ne edustavat nuoria, joilla on riski jäädä päätöksenteossa sivuun, vaikka heidän näkemyksensä ovat välttämättömiä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Kuulemismahdollisuuksien turvaamisen ohella lainsäädännössä tulee kiinnittää huomiota järjestövaikutusten arviointiin. Lakia säätäessä tulee esimerkiksi tarkastella, lisääkö uusi lainsäädäntö kohtuuttomasti järjestöjen hallinnollista taakkaa, mikä on pois järjestöjen perustehtävästä tai vaikeuttaako se muulla tavalla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
Lisätietoja: järjestötoiminnan asiantuntija Mikael Lehtonen, mikael.lehtonen@nuorisoala.fi, 044 4946499
